VTV: Turkistarhojen 41 miljoonan lintuinfluenssakorvaukset laskettiin väärin perustein

Valtion tarkastusvirasto VTV on antanut huomautuksen Ruokavirastolle. VTV:n mukaan Ruokavirasto on soveltanut eläintautilakia virheellisesti, kun se käytti turkistarhojen lintuinfluenssakorvausten perusteena turkisnahkojen kymmenen vuoden keskihintoja. VTV:n marraskuussa 2026 antama ratkaisu perustuu Animalian vuonna 2024 tekemään kanteluun.

Lintuinfluenssa levisi suomalaisilla turkistarhoilla kesällä 2023. Tartuntojen vuoksi viranomaiset määräsivät lopetettavaksi 485 000 turkiseläintä 74 tarhalta. Ruokaviraston mukaan turkistarhoille maksettiin lopetetuista eläimistä korvauksia yhteensä yli 41 miljoonaa euroa. Julkisuudessa kerrottiin, että korvausten määrä oli laskettu 10 vuoden myyntihintojen perusteella.  

”Teimme kantelun asiasta joulukuussa 2024, koska Ruokaviraston käyttämä laskentatapa ei täyttänyt lain vaatimuksia. Lain mukaan korvaus tulisi määrittää sen perusteella, mikä on ollut eläimen markkina-arvo juuri ennen epidemiaa”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.  

VTV pyysi Animalian kantelun johdosta Ruokavirastolta kaksi selvitystä asiasta, mutta ei pitänyt annettuja perusteluja riittävinä. VTV piti virhettä niin merkittävänä, ettei huomautusta lievempi hallinnollinen ohjaus ollut riittävä. 

Ruokaviraston käyttämät hintatiedot perustuvat turkisalan ilmoittamiin lukuihin 

VTV:n Ruokavirastolta saamien selvitysten mukaan korvausten perustana käytetty nahkojen hinta laskettiin kymmenen myyntikauden keskihinnoista poistamalla korkein ja matalin hinta. Tarkastelujakso ulottui myyntikaudesta 2013–2014 myyntikauteen 2022–2023. 

Ruokaviraston käyttämät hintatiedot perustuivat turkisyritysten ilmoittamiin myyntihintoihin tai niiden puuttuessa Saga Furs Oyj:n huutokauppahintoihin. Siitoseläinten arvo määriteltiin kolminkertaiseksi. VTV:n ratkaisusta ilmenee myös, että Fifur toimitti Ruokavirastolle kirjallisesti omia näkemyksiään korvausperusteista. VTV:n saamissa selvityksissä Ruokavirasto toteaa, että myös lyhyempi tarkastelujakso olisi voitu ottaa laskennan perusteeksi.  

“Tapaus herättää vakavia kysymyksiä turkisalan etujärjestön vaikutusvallasta ja verovarojen vastuullisesta käytöstä. Ylimitoitetut korvaukset olisi voitava periä takaisin. Mielestämme turkistarhaus tulee lopettaa ja jatkossa käyttää yhteiskunnan varoja vain sen alasajamiseen”, Kivekäs kertoo. 

Korvaussummat jopa kaksinkertaiset todelliseen arvoon verrattuna

Kymmenen vuoden tarkastelujaksoon sisältyi huomattavasti tartuntahetkeä korkeampia hintoja. Animalian VTV:ltä tietopyynnöllä saamista Ruokaviraston laskelmista ilmenee, että kettujen ja supikoirien keskimääräinen korvaus eläintä kohden on vaihdellut 60 eurosta 90 euroon. VTV:n ratkaisussa todetaan myös, että sinikettunahkojen keskihinta huutokaupassa oli 45 euroa epidemian alkaessa.  

”Maksetut korvaukset olivat siten jopa kaksinkertaiset eläinten markkina-arvoon verrattuna. Huomioiden turkisalan pitkäaikaisen kannattavuuskriisin, moni tarhaaja tienasi lintuinfluenssakorvauksilla huomattavasti paremmin kuin vuosiin nahkojen myynnillä”, Kivekäs sanoo.  

VTV:n ratkaisusta pidempi juttu Animalia-mediassa.

Kuva: Benjamin Blomstedt.