Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (valkoposkihanhet ja merimetsot)

Animalia ry kiittää mahdollisuudesta jättää lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, joka koskee valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästyksen aloittamista.

Animalia vastustaa esitystä kokonaisuudessaan. Esitys sallisi valkoposkihanhen sekä osittain myös merimetson laajamittaisen ja suunnittelemattoman tappamisen. Tämä aiheuttaa ammuttaville eläimille kärsimystä, vaarantaa myös muiden eläinten hyvinvointia, kiihdyttää luontokatoa ja on tutkimustiedon vastaista.

Esityksessä sallittaisiin valkoposkihanhien metsästys ympäri vuoden pelloilta, joiden sato on korjaamatta ja jos linnut ovat vähintään viiden yksilön parvissa. Lisäksi ympärivuotisesti saisi metsästää merimetsoja 300 metrin alueelta kalankasvatuslaitosten ympäriltä.

Ympärivuotisen metsästyksen salliminen tekisi molemmista linnuista lajeja, joiden metsästys on sallittu jopa pesimäkaudella – toisin kuin rauhoittamattomien lintulajien. Esitys siis tekisi näistä rauhoittamattomia lintulajeja heikommin suojeltuja lajeja. Lintujen ja muiden eläinten suojelussa kaikkein keskeisin periaate, josta ei koskaan saisi tinkiä, on niiden suojelu pesintäkaudella ja sitä edeltävänä aikana.

Sekä valkoposkihanhia että merimetsoja pesii Suomessa. Se, että esityksessä ei ole rajattu edes näiden lajien pesimäaikaa pois esityksestä, vaarantaa eläinten hyvinvointia suuresti. Pesimäaikainen metsästys voi kohdistua emolintuihin, joiden kuollessa niissä riippuvaiset poikaset nääntyvät nälkään. Laki eläinten hyvinvoinnista kieltää tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen eläimille, joten tällainen pesimäaikainen metsästys on täysin ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa.

Valkoposkihanhien metsästystä ei myöskään rajoitettaisi alueellisesti tai määrällisesti, mikä tekee sen metsästyksestä varsin kontrolloimatonta ja ennustamatonta. Esimerkiksi haavoittuneiden lintujen määrä voi olla huomattava, kun metsästämään lähtee kokemattomia henkilöitä. Esityksessä ei arvioida myöskään sitä, miten joidenkin ihmisten kokema viha sekä valkoposkihanhia että merimetsoja kohtaan voi vaikuttaa ampumistilanteeseen ja lisätä riskiä lintujen haavoittumisesta.

Lintujen metsästys keväisin ja pesimäkaudella aiheuttaa merkittävää haittaa kohteena olevia lajeja laajemmin, koska se häiritsee kaikkia alueella esiintyviä lintuja ja myös nisäkkäitä.  Kevätmetsästys voi aiheuttaa pesintöjen epäonnistumista ja heikentää siten muiden lajien lisääntymistä. Haitat voivat olla hyvinkin merkittäviä paikallisesti.

Sekä kansallinen että kansainvälinen lainsäädäntö vaatii, että lintujen tulee aiheuttaa huomattavaa vahinkoa, jota ei voida millään muulla tavalla estää, jos niiden tappaminen rauhoitusaikana sallitaan. Esityksessä ei kuitenkaan vaadita huomattavan vahingon aiheutumista tai ensisijaisesti muiden keinojen käyttöä vahinkojen estämiseksi. Esityksessä mainittu vähintään viiden valkoposkihanhen parvi ei voi vielä aiheuttaa huomattavaa vahinkoa, vaan sitä varten lintuja tulisi olla tuhansia. Tämä on sekä kansallisen että kansainvälisten lakien vastaista.

Lintujen aiheuttamia vahinkoja koskeva tutkimus antaa viitteitä siitä, että lintujen ampuminen ei ole tehokas keino vähentää vahinkoja. Myös esityksen muistiossa todetaan Virossa tehdystä tutkimuksesta: ”Tulosten mukaan karkotusmenetelmän ja hanhien varovaisuuden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä: hanhet eivät vältelleet metsästettyjä peltolohkoja enempää kuin muita.”

Jos valkoposkihanhien ja merimetsojen tappaminen sallitaan ilman erillisten viranomaislupien hakemista, viedään samalla kansalaisilta mahdollisuus vaikuttaa lintuja, niiden hyvinvointia ja lajiensuojelua koskevaan päätöksentekoon, kun mahdollisuutta lupapäätösten haastamiseen ei enää ole. Esityksestä puuttuvat myös arviot sen vaikutuksista valkoposkihanhien ja merimetsojen hyvinvointiin, kuten haavoittumisriskiin ja emottomiksi jääneisiin poikasiin, muihin kuin kohteena oleviin lintulajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja yhteiskunnalliseen hyväksyntään.

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Animalia katsoo, että lakiesitys tulee hylätä. Valkoposkihanhien ja merimetsojen tappamisen sijaan tulee etsiä keinoja, joilla vahinkoja voidaan vähentää lintuja vahingoittamatta sekä vähentää lintuihin kohdistuvaa vihaa ja lisätä ymmärrystä linnuista ja niiden rinnalla elämisestä.

Lausuntopyyntö Lausuntopalvelussa

Kuva: Vladislav Glukhotko / Unsplash