Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloitteesta keskusteltiin valiokunnassa
Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloite oli esillä perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa 9.12.2025. Aloitteessa ehdotetaan Suomen perustuslain muuttamista niin, että perustuslakiin lisätään uusi luku eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi.
Tilaisuudessa puhuivat aloitteen tekijöiden edustajat julkisoikeuden yliopistonlehtori Birgitta Wahlberg, yleisoikeustieteen apulaisprofessori Visa Kurki ja väitöskirjatutkija Venla Mathlein, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, oikeuskansleri Janne Salminen sekä professorit Niina Mäntylä, Tuomas Ojanen ja Veli-Pekka Viljanen.
Birgitta Wahlberg toi esiin avauspuheenvuorossa, että perustuslaillinen suoja ei tarkoittaisi eläimille samoja oikeuksia kuin ihmisille. Perustuslaki ei suojaa eläinten hyvinvointia tai oikeuksia tällä hetkellä. Wahlberg korosti, että aloite on tarkoitettu lainsäätäjän työvälineeksi.
Visa Kurki toi esiin, että aloitteessa eräs merkittävä muutos olisi eläinten oikeusturvan parantaminen ja eläimelle äänen antaminen asianosaiskelpoisuuden kautta. Eläintä voisi edustaa eläimen omistaja, viranomainen tai eläinjärjestö. Hän huomautti, että ehdotuksen aineelliset oikeudet vastaavat pitkälti nykyisen eläinten hyvinvointilainsäädännön tavoitetilaa lukuun ottamatta eläimen oikeutta elämään.
Venla Mathlein mainitsi muiden maiden perustuslakiin liittyviä esimerkkejä. Eläimet on mainittu perustuslain tasolla ainakin Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä. Käytännössä kirjaukset eivät ole johtaneet merkittävään oikeuspunnintaan.
Aloite ei tällaisenaan toteuttamiskelpoinen – tarvitaan jatkovalmistelua ja lisää keskustelua
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toi esiin, että perustuslakia on muutettu neljä kertaa. Hän toi esiin pykälän 20 punnintavaikutuksia, mutta kuten myöhemmin keskusteluosuudessa Visa Kurki huomautti, tilanteet ovat koskeneet luonnonvaraisia eläimiä tai erityisesti luonnonsuojelullisia tilanteita, ei suoraan eläinsuojelua. Sakslin painotti, että esitys poikkeaa perustuslain yleispiirteisyydestä ja aloite jättää epäselväksi, millaisia seurauksia muutoksella olisi ja mikä vaikutus sillä olisi lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja viranomaisten käyttöön.
Oikeuskansleri Janne Salminen näki, että perustuslain muuttamiseen tarvittava laaja yhteiskunnallinen keskustelu puuttuu vielä eläinten osalta ja että laaja-alaista kansallista yhteisymmärrystä ei ole vielä olemassa. Myös hän toi kritiikkinä esiin, että aloite ei tuo esiin tosiasiallisia implikaatioita ja että sen myötä tulisi huomattavia tulkintaongelmia, sillä perustuslain muutos vaikuttaisi esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja vaateteollisuuteen.
Professori Niina Mäntylä toi esiin, että tuntemiskykyisten eläinten hyvinvoinnin turvaaminen puuttuu meiltä lainsäädännöstä, vaikka se on jo EU:ssakin 13. artiklassa mukana. Mäntylän mukaan tämä on keskeinen aukko tällä hetkellä valtiosäännössä.
Hän huomautti, että eläinjärjestöillä ei ole valitusoikeutta eikä puhevaltaa eläinten puolesta. Hän nosti esimerkiksi koe-eläinten hankeluvista valittamisen ja toi esiin vertailuna, että ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä on lupa valittaa vaikkapa sudensuojelusta ja suojella sitä kautta luonnonvaraisia eläimiä yksilöinä. Mäntylä näkee, että mikäli puhevaltaa halutaan laajentaa, perustuslakiin tarvitaan tästä kirjaus. Hänkin huomautti, että yleensä muutokset perustuslakiin tulevat yhteen pykälään tai momenttiin, ei näin laaja-alaisesti. Hänen mukaansa osa esityksen asioista kuuluu tavallisen lain tasolle.
Professori Tuomas Ojanen suhtautui aloitteeseen erityisen myönteisesti, ja hän toi esiin, miten se nostaa yhteiskunnallis-oikeudellis-poliittista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.
Professori Veli-Pekka Viljanen toi esiin kritiikkiä, kuten että esityksen teksti poikkeaa systematiikasta, jää oikeusvaikutuksiltaan epämääräiseksi ja että jää epäselväksi, miten tämä suhteutuisi nykyiseen hyvinvointilakiin. Hän huomautti, että kokonainen uusi luku perustuslakiin on ylimittainen.
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Westman totesi, että keskustelu valiokunnassa jatkuu muiden asioiden ohessa. Puheenjohtaja korosti, että valiokunta on työllistetty. Näin ollen jää nähtäväksi, miten valiokunta jatkaa aloitteen aiheen käsittelyä.
Tallenne valiokuntakuulemisesta
Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloite
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.