Broileribarometri: Suomalaiset syövät broileria vailla tunnontuskia
Animalia on tilannut ensi kertaa laajan kyselyn suomalaisten asenteista broilereita kohtaan. Broileribarometri 2025 paljastaa, miten broileri nähdään ja ketkä kuluttavat broilerinlihaa eniten.
Tuore Animalian Broileribarometri 2025 paljastaa, että suurin osa suomalaisista syö broilerinlihaa eli kanaa säännöllisesti. Lähes kolme neljästä suomalaisesta syö broilerinlihaa vähintään kerran viikossa, ja yli kolmannes jopa useita kertoja viikossa. Vain pieni vähemmistö, noin seitsemän prosenttia, jättää broilerin kokonaan pois ruokavaliostaan.
Suhtautuminen tuotantoon jakaa mielipiteitä
Vaikka broilerinliha on monelle arkipäiväinen ruoka, sen tuotantoon liittyvät kysymykset herättävät jakautuneita mielipiteitä.
Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.
Yli puolet vastaajista (täysin ja osittain samaa mieltä olevat yhteensä laskettuna 57 prosenttia) hyväksyy broilerintuotannon, vaikka sen tunnustetaan aiheuttavan luontokatoa.
Kun suomalaisilta kysyttiin valtion roolista broilerintuotannossa, vain alle kolmannes (28 prosenttia) piti esimerkiksi Kiinaan suuntautuvaa vientitukea hyvänä asiana. Suurempi osa (41 prosenttia) suhtautui siihen kielteisesti.
Myös markkinointiin liittyy epäluuloja: noin joka neljäs (27 prosenttia) uskoo, että broilerimainonta vastaa todellisuutta, kun taas yli neljä kymmenestä (42 prosenttia) katsoo, että markkinointi antaa harhaanjohtavan kuvan tuotannosta. Iso osa ei tiedä, mitä ajatella väitteestä (30 prosenttia).
“Markkinointiin suhtautumisen tulos on kiinnostava. Vaikuttaa siltä, että todella moni ei osaa vastata asiaan lainkaan ja melko moni vastaa olevansa eri mieltä siitä, että markkinointi antaisi oikean kuvan broilerintuotannosta. Voi olla, että ihminen ei halua ylipäänsä näyttäytyä mainoksia uskovana ja lihamarkkinoinnin höynäytettävänä, ja siksi niinkin moni vastaa väitteeseen erimielisesti. Se ei kuitenkaan kerro vielä siitä, että ihmiset todella tietäisivät, mikä broilerinlihan markkinoinnissa on epärealistista ja harhaanjohtavaa”, Animalian erityisasiantuntija Tiina Ollila sanoo.
Broileribarometri osoittaa, että suomalaisilla on vaihteleva suhde broileriin ja broilerinlihaan. Suurin osa syö sitä säännöllisesti ja pitää sitä merkittävänä osana ruokakulttuuria, vaikka broilerintuotanto onkin verrattain uusi eläintuotannon muoto Suomessa ja tuontitavaraa Amerikasta.
Koska broilerin jalostamiseen ja olosuhteisiin liittyvät räikeät hyvinvointiongelmat ovat alalla ja tutkijoilla tiedossa, myös hiukan hitaammin kasvavia broilerihybrideitä kasvatetaan nykyään joissain maissa. Suomessa hieman hitaammin kasvavia broilereita kasvatetaan toistaiseksi marginaalisesti ja kokeiluluontoisesti.
Tämän vuoksi broileribarometrissa selvitettiin myös, olisivatko kuluttajat valmiita maksamaan enemmän hitaammin kasvatetun broilerista, joka eläisi nykyisen viiden viikon sijasta kymmenen viikkoa. Vain pieni osa, noin viisi prosenttia vastaajista, ilmoitti ostavansa tällaista lihaa aina, jos sitä olisi tarjolla. Yksitoista prosenttia ostaisi useimmiten ja vajaa neljännes silloin tällöin. Kolmetoista prosenttia ei voisi kuvitella maksavansa enempää, ja lähes puolet vastaajista ei osannut sanoa kantaansa asiaan lainkaan. Tämä kertoo, että vaikka eläinten hyvinvointi yleisesti puhuttaakin, sen tuominen kuluttajien arkeen on vaikeaa.
Animalia ei kannata hitaammin kasvavaa broilerinlihaa ratkaisuksi tehotuotannon ongelmiin.
“Myös hitaammin kasvavien broilereiden hyvinvoinnissa on huomattavia ongelmia, ja niiden aiheuttama ympäristökuormitus on tavanomaista tuotantoa suurempaa. Pienten hienosäätöjen tekeminen tuotantotapoihin ei ratkaise perustavanlaatuisia eettisiä ongelmia broilerien kasvatuksessa ja jalostuksessa”, Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila kertoo.
Broileri eläimenä vai ruokana?
Broileribarometri nosti esiin myös suomalaisten käsitykset broilerista eläimenä. Noin neljä kymmenestä (39 prosenttia) sanoo ajattelevansa broileria enemmän ruokana kuin elävänä eläimenä. 15 prosenttia on sitä mieltä, että broilerit ovat yksinkertaisia eläimiä. Toisaalta neljännes pitää broilereita älykkäinä ja uteliaina (25 prosenttia), ja viidennes ei ole juuri ajatellut asiaa (21 prosenttia).
Broileri maistuu erityisesti miehille sekä kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajille
Broileribarometri osoittaa, että miehet syövät broilerinlihaa useammin kuin naiset. Ero näkyy erityisesti siinä, kuinka moni syö sitä useita kertoja viikossa – miehillä osuus on selvästi suurempi. Myös ikä vaikuttaa: 18–59-vuotiaat syövät broilerinlihaa eniten, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä sen kulutus on harvinaisempaa. Sen sijaan koulutustaso tai asuinpaikka eivät juuri muuta syömistottumuksia.
Kyselytutkimus tuo esiin myös kiinnostavan näkökulman puoluepoliittisista eroista: Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat syövät broileria useammin kuin muut. Sen sijaan vasemmistoliiton ja erityisesti vihreiden kannattajien joukossa broilerista pidättäydytään selvästi useammin: vihreiden äänestäjistä jopa 37 prosenttia ei syö broilereita lainkaan.
Kotimaisuus tärkein ostoperuste
Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Toiseksi tärkein kriteeri on hinta, joka painaa erityisesti nuorempien ja taloudellisesti tiukemmassa tilanteessa olevien valinnoissa. Maku mainitaan kolmanneksi useimmin.
Sen sijaan tuotantotapa jää hyvin vähälle huomiolle – vain kolme prosenttia kuluttajista ilmoittaa sen vaikuttavan päätökseen. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista on viime vuosina lisääntynyt, mutta sen vaikutukset kuluttajien ostokäyttäytymiseen ovat vielä vähäisiä. Suomessa on yritetty kasvattaa tavanomaisesti tuotetun tehobroilerin lisäksi luomubroileria, mutta sille ei ole ollut kysyntää. Kaikki teollisen mittakaavan broilerintuotanto on tällä hetkellä Suomessa toistensa kaltaista.
Kysyimme myös suoraan sitä, tunteeko ihminen huonoa omaatuntoa broilerin syömisestä. 70 prosenttia ei tunne huonoa omaatuntoa.
Osa tunnistaa broilerintuotantoon liittyvät ongelmat ja kokee niistä huonoa omaatuntoa, mutta nämä huolet eivät vielä suuressa määrin muuta ostokäyttäytymistä. Kuluttajien valinnoissa ratkaisevia tekijöitä ovat edelleen hinta ja kotimaisuus.
Broileribarometri piirtää kuvan suomalaisista, jotka syövät broilerinlihaa runsaasti, mutta kokevat broilerintuotannon suhteen myös ristiriitaisia tunteita. Poliittiset arvot ja sukupuolten väliset erot korostavat, että kyse ei ole vain ruoasta, vaan laajemmista kysymyksistä kulttuurissa, arvoissa ja identiteetissä.
Animalia tilasi Broileribarometrin osana Tuhotuotetut-kampanjaansa. Kampanjan tavoitteena on muun muassa avata keskustelua siitä, millä ehdoilla broilerintuotantoa Suomessa jatkossa harjoitetaan ja kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita ottamaan vastuuta omilla valinnoillaan.
Broileribarometrin tilasi Animalia ja sen toteutti Verian väestövastaavana internetpaneelina. Tulokset on vakioitu vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Vastaajia oli 1001 kpl. Tiedonkeruu tehtiin 23.–28.5.2025.
Ajankohtaista Animaliasta
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.