Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta

Animalia kiittää lausuntopyynnöstä. Ehdotuksessa halutaan lisätä yksi maataloustuotannon edustaja tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäseneksi. Tämän jälkeen neuvottelukunnassa olisi kolme maataloustuotannon edustajaa sekä heidän varajäsenensä.

Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.

Neuvottelukunnan tarkemmiksi tehtäviksi on määritelty

1) seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä;

2) tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;

3) edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa; sekä

4) suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.

Neuvottelukunta on siis perustettu tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämistä varten, eikä sen tavoitteeksi tai tehtäväksi ole määritelty maataloustuotannon etujen ajamista.

Tällä hetkellä neuvottelukunnan 14 varsinaisesta jäsenestä neljällä on eläintuotantoon liittyvä vahva taloudellinen intressi. Jäsenistä kaksi edustaa maataloustuotantoa. Lisäksi yksi edustaja on maataloustuotannon neuvontajärjestöstä ja yksi elintarviketeollisuudesta. Käytännössä nämä paikat ovat menneet ProAgrialle ja Atrialle eli niiden edustajat ovat suoraan maataloustuotannon edustajia. Jos muutoksen tarkoituksena on saada turkistarhaajien etujärjestön edustaja neuvottelukunnan varsinaiseksi jäseneksi, huomautamme, että Fifurin edustaja on jo varajäsenenä ollut oikeutettu osallistumaan kokouksiin ja käyttämään puheenvuoroja. Turkistarhaus on Suomessa pieni ja kuoleva ala, eikä jokaisella eri eläintuotannon edustajalla ole muutenkaan neuvottelukunnassa omaa edunvalvojaa.

Sen sijaan vapaaehtoista eläinsuojelutyötä edustaa vain kaksi jäsentä. Lisäksi yksi jäsen edustaa tuotantoeläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta ja yksi tuotantoeläinten pitoon liittyvää etiikkaa. Nämä edustajat keskittyvät eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun edistämiseen tutkitun tiedon perusteella. Näitä suoraan eläinten hyvinvoinnin edistämisen toiminnassaan keskittyviä tahoja on neuvottelukunnassa siis vain neljä, vaikka neuvottelukunnan tavoitteeksi on määritelty tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaisen kehittämisen edistäminen.  Jos maataloustuotannon edustajien määrää vahvistetaan neuvottelukunnassa entisestään, jää eläinten hyvinvoinnin parantamisen edistäminen entistä enemmän maatalouden edunsaajien tavoitteiden ajamisen jalkoihin.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa on ollut vaikea saada yhteisiä lausuntoja ja kannanottoja hyväksyttyä, koska jäsenet ovat monista asioista erimielisiä. Usein ristiriitoja on aiheuttanut nimenomaan paine huomioida tuottajien ja teollisuuden edut tutkittuun tietoon perustuvan eläinten hyvinvoinnin näkökulman kustannuksella.

Esitetyn muutoksen myötä neuvottelukunnassa vahvistuisi entisestään maataloustuotannon etujen ajaminen tiedepohjaisen eläinten hyvinvoinnin parantamisen sijaan. Avoimuusrekisterin tietojen perusteella tiedämme, että maataloustuottajien ja lihatalojen lobbaus eduskunnassa on vahvaa. Neuvottelukunnan ei tule muodostua lobbausareenaksi, mikä on selvästi vaarana, mikäli maataloustuottajien edustusta neuvottelukunnassa lisätään. Tämä olisi vastoin neuvottelukunnalle määrättyjä tehtäviä ja tavoitteita.

Mielestämme ehdotukselle esitetyt perustelut ovat erittäin niukat ja heikot, emmekä kannata yhden maataloustuotannon edustajan lisäämistä neuvottelukunnan jäseneksi. Muutos ei edistä tiedepohjaista päätöksentekoa. Ehdotamme siis koko ehdotuksen hylkäämistä.

Lausuntopyyntö maa- ja metsätalousministeriön sivulla

Kuva: Jo-Anne McArthur / Djurrattsalliansen / We Animals