Puolueet eläinteollisuuden taskussa 

Avoimuusrekisteriin tulee ilmoittaa vaikuttamistoiminnan aiheet ja kohteet. Luvut tarkoittavat aiheita, joista on oltu yhteydessä, puhuttu puhelimessa tai tavattu. Jos samasta aiheesta on vaikutettu samaan henkilöön useamman kerran, tästä ei tarvitse ilmoittaa. Avoimuusrekisteri ei siis ole tapaamispäiväkirja. 

Tarkastelemme tässä, kuinka paljon ja mitä puolueita eläinteollisuuden tahot lobbaavat. Julkaisimme tätä ennen jutun avoimuusrekisterin kesä–joulukuu-välisestä ajanjaksosta otsikolla Maa- ja metsätalousministeriö eläintuotannon lobbauskohteena

Lihateollisuus lobbaa erityisesti ministeriöitä ja kokoomuslaisia  

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on lobannut runsaasti eri ministeriöitä ja puolueista keskustaa (43), perussuomalaisia (32), kokoomusta (31), SDP:tä (15), RKP:tä (10) ja vihreitä (4). Maa- ja metsätalousministeriä on esimerkiksi pyydetty puhumaan sianlihanviennin puolesta ja ilmaisemaan huolensa EU:ssa Kiinan aikeista ottaa käyttöön tullit EU:sta tuotavalle sianlihalle. MTK:n eläimiä koskevissa vaikuttamisaiheissa korostuu sianlihantuotanto, hevosasetus, tukipolitiikka ja maidontuotanto. MTK on lobannut myös ravitsemussuosituksiin liittyen, mutta rekisteristä ei käy ilmi, millä kulmalla keskusteluja on käyty. Tämä on ongelma, sillä kansalaisten tulisi nähdä avoimuusrekisteristä suoraan, millä agendalla keskusteluja on käyty. Lisäksi MTK on tavannut ahkerasti maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeriä ja maa- ja metsätalousministerin erityisavustajia. MTK lobbaa myös paikallisyhdistysten kautta.  

Atria on lobannut maa- ja metsätalousministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, valtiovarainministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ympäristöministeriötä ja valtioneuvoston kansliaa. Atria on tavannut ahkerasti kokoomusta (5), ja lisäksi keskustan eduskuntaryhmää kahdesti (2) ja vihreiden edustajaa kerran (1). Atria lobbaa myös Blic Oy:n kautta, ja tällä kertaa vaikuttamisen kohteena on ollut erityisesti kokoomus (2), valtioneuvoston kanslia ja kristillisdemokraatit (2 + 2), työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö (1 + 1 + 1). 

HKFoods Oyj on lobannut valtioneuvoston kansliaa, maa- ja metsätalousministeriötä, ympäristöministeriötä ja ulkoministeriötä, ja puolueista ainoastaan kokoomusta. HKFoods Finland Oy on maa- ja metsätalousministeriön lisäksi lobannut kokoomusta (5) ja keskustaa (4). He ovat pyrkineet vaikuttamaan liha-alan puolesta esimerkiksi kustannusten alentamisen vaatimuksella. 

Valio on lobannut ulkoministeriötä, maa- ja metsätalousministeriötä, valtioneuvoston kansliaa, valtiovarainministeriötä ja ympäristöministeriötä sekä kokoomuslaisia (6), perussuomalaisia ja keskuslaisia (2 + 2) ja RKP:tä ja vihreitä (1 + 1). 

Lihan- ja maidontuotannon edunvalvojista pienimuotoisempaa vaikuttamistyötä tekevät LSO Osuuskunta, Snellman ja Lihakeskusliitto. LSO Osuuskunta on lobannut MMM:n lisäksi perussuomalaisia (3), kokoomuslaisia (2), demareita (1) ja keskustaa (1). Snellman on vaikuttanut maa- ja metsätalousministeriön lisäksi kokoomuslaisiin (2). Heidän aiheinaan on “liha-alan ajankohtaisista asioista keskustelu” ja elintarvikeyritysten “lihantarkastusmaksut ja kustannuksien taso”. Lihakeskusliitto on maa- ja metsätalousministeriön lisäksi lobannut perussuomalaisia (2), kokoomusta ja kristillisdemokraatteja (1 + 1). He ovat ottaneet kantaa ravitsemussuosituksiin, joissa Lihakeskusliiton mukaan “huoltovarmuus ja vaikutukset elinkeinoon otettu riittämättömästi” huomioon – toisin sanoen vegeä painottavat ravitsemussuositukset eivät ole olleet Lihakeskusliiton mieleen. 

Kalantuotannon puolestapuhujia ovat Kalatalouden keskusliitto ja Kalankasvattajien keskusliitto. Pienimuotoista vaikuttamista tekee myös Suomen Ammattikalastajaliitto. Kalatalouden keskusliitto on lobannut maa- ja metsätalousministeriötä sekä valtiovarainministeriötä ja keskustaa (2), RKP:tä (2), kokoomusta (1) ja perussuomalaisia (1). Kalankasvattajien keskusliitto on lobannut maa- ja metsätalousministeriötä sekä ympäristöministeriötä ja ilmoittanut myös vaikuttaneensa eduskuntaan, mutta liitto on jättänyt tarkemmat tiedot yksiköistä ja nimistä ilmoittamatta. 

Poliitikot taas FIFURin matkassa turkishuutokaupassa 

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR on tavannut eniten perussuomalaisia ja kokoomuslaisia (6 + 6). Keskustan ja kristillisdemokraattien kansanedustajia on myös nähty ahkerasti (3 + 3). Demareita on tavattu kahdesti (2) ja RKP:tä kerran (1). Aiheena on ollut “Turkisalan tilannekatsaus tapaamisella ja/tai huutokauppavierailu turkishuutokaupassa”. Aiheen ilmoitustavasta johtuen ei voi päätellä, keitä FIFUR on vienyt turkishuutokauppaan ja keitä tavannut muissa merkeissä.  

FIFUR ei ole tällä ilmoituskaudella tavannut maa- ja metsätalousministeriä, mutta ministerin sijaan on soiteltu ja verkon kautta tavattu ministerin erityisavustajaa kolmen eri aiheen tiimoilta. Avoimuusrekisteristä käy ilmi, että he ovat osallistuneet turkisasetuksen valmisteluun kommentoimalla asetusluonnosta maa- ja metsätalousministerin erityisavustajalle ja Ruokaosastolle, mutta julkisuuteen vuotaneita sähköpostinvaihtoja sen sijaan ei näy rekisterissä selkeästi. STT:n haltuunsa saamista viesteistä selvisi, että turkisasetusta valmistellut virkamies on lähettänyt turkisasetuksen luonnoksen FIFURille katsottavaksi ennen yhteistä kokousta. Virkamiehen nimeä ei toimintailmoituksessa mainita. Asetusluonnosta ei ole näytetty esimerkiksi Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle, jossa myös Animalia on jäsenenä, mutta neuvottelukunnan jäsen ja FIFURin edustaja Johanna Korpela sen sijaan sähköpostitellut virkamiehen kanssa kommentteja luonnokseen.  

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) on tavannut puolivuotiskaudella MTK:ta, Valiota, LSO Osuuskuntaa ja Kalatalouden keskusliittoa, mutta ei ole vastannut tapaamispyyntöihin, joita Animalia on lähettänyt hänelle useita. Animalia olisi halunnut tavata Simulan turkistarhausaiheen tiimoilta, koska hän on maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ja koska Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloite oli kyseisen valiokunnan käsittelyssä. Myös Suomen eläinoikeusjuristit ovat 2023–2024 pyytäneet useasti Simulalta tapaamista eduskunnalle vuonna 2023 luovutetusta Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloitteesta keskustelemiseksi.  

Lainsäätäjällä tulisi olla velvollisuus punnita myös eläinten tarpeita 

Avoimuusrekisterin tiedoista voi päätellä, että tietyt puolueet ovat eläinteollisuuden taskussa ja toisaalta, että tietyillä tahoilla on etuajo-oikeus lainvalmistelussa. Sidosryhmien kuulemisessa ei näy se seikka, että eläinteollisuudessa käytettävien eläinten koko elämä määräytyy pitkälti lainsäädännön asettamien vähimmäisvaatimusten mukaan.  

Vakiintuneiden eläinteollisuuden lobbareiden asemaa, resursseja ja verkostoja on vaikea haastaa. Jotta eläinten asema lainvalmistelussa voisi muuttua, lainsäätäjällä tulisi olla sekä mahdollisuus että velvollisuus punnita eläinten ja ihmisten tarpeita tasapuolisesti eläimiä koskevia päätöksiä tehdessään.  

Nykyisin esimerkiksi ihmisen elinkeinovapaus ja omaisuudensuoja ovat perustuslaissa turvattuja oikeuksia, mutta eläinten suojasta säädetään tavallisen lain tasolla. Perustuslaki asettaa rajat tavalliselle lainsäädännölle, joka ei voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Eläimen ja ihmisen tarpeiden ja oikeuksien tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia. Eläinten oikeuksista, kuten oikeudesta elämään ja lajityypilliseen käyttäytymiseen, tulee säätää perustuslaissa. Ilman perustuslakiuudistusta eläinten intressit jäävät jatkossakin toissijaisiksi suhteessa taloudellisiin hyötyihin. 

Jutun tiedot perustuvat avoimuusrekisterin tietoihin ja Animalian ja Suomen eläinoikeusjuristien vaikuttamistyöhön. Avoimuusrekisterissä voi olla eroavaisuuksia ja virheitä eri tahojen ilmoittamistavoista johtuen, ja lisäksi avoimuusrekisterin hakutoiminto saattaa näyttää eri lukuja haun etusivulla ja tarkemmassa tutkimuksessa alasvetovalikoissa. Olemme laskeneet luvut Avoimuusrekisteriin ilmoitettujen ja hakutoiminnosta esiin tulevien lukujen perusteella. Avoimuusrekisterin tietojen läpikäynti on tehty yhteistyössä Animalian ja Suomen eläinoikeusjuristien kanssa. 

Tiina Ollila
kampanjavastaava, Animalia
Anna Turkki
Anna Turkki
varapuheenjohtaja, Suomen eläinoikeusjuristit ry.

Ajankohtaista Animaliassa