Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tuotantokaniinien hyvinvoinnista

Animalia kiittää lausuntopyynnöstä. Yleisenä kommenttina toteamme, että Suomessa kaninlihan tuotanto on olemattoman pientä. Mielestämme asetusta ei voida siksi perustaa sille, miten kaneja kasvatetaan nyt. Suomalaisilla kaninlihantuottajilla ei ole mahdollisuuksia kilpailla halvan muualla kasvatetun kaninlihan kanssa eikä tähän kannata pyrkiäkään. Asetuksessa tulee tavoitella sitä, että Suomessa kasvatetaan kaneja korkeilla hyvinvointivaatimuksilla ja että vaatimukset täyttävät eläinten hyvinvointilain perusteet. Asetuksessa tulisi huomioida myös se, että EU:ssa on jo valmisteilla tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltäminen.

Toteamme myös, että ehdotetut siirtymäajat ovat liian pitkiä ja ne tulisi lyhentää korkeintaan kahteen vuoteen.

Pykäläkohtaiset kommentit

3 § Kanin käsittely ja hoito

Käsittelyyn totuttaminen on tärkeää kaikille kaneille ja siksi velvoite tulisi ulottaa koskemaan kaikkia kaneja. Käsittelyyn totuttaminen vähentää eläinten kokemaa stressiä ja helpottaa myös hoitajien työtä. Poikasvaiheessa ei välttämättä myöskään tiedetä mistä kanista kasvatetaan siitoskani.

Ehdotamme myös tarkennusta, että kania ei saa pitää selällään muuten kuin hetkellisesti, mikäli se on terveydenhoidon kannalta täysin välttämätöntä. Pykälään tulisi myös lisätä, että kania ei saa jahdata.

4 § Kanien ryhmäkasvatus ja sosiaaliset suhteet

Pykälään tulee lisätä, että ryhmässä kasvatettaessa kaneilla tulee olla mahdollisuus piiloutua toisilta yksilöiltä, kuten myös Ruotsin asetuksessa vaaditaan.

Pykälään tulee lisätä, että kaikilla kaneilla tulisi olla lajitoveriin kosketusmahdollisuus, jotta sosiaalisiin suhteisiin liittyvät olennaiset käyttäytymistarpeet, kuten kaverin nuoleminen ja kylkikyljessä lepääminen, toteutuisivat. Kanin pitäminen yksin tulisi sallia vain poikkeustapauksissa.

Mikäli siitosuroksia täytyy pitää erillään muista, ne tulee sijoittaa lähelle tuttuja naaraita, jotta ne saavat sosiaalista lähikontaktia eri häkissä asumisesta huolimatta.

Asetukseen tulee lisätä myös vaatimus pitopaikkaa huomattavasti isommasta tilasta, johon kanit päästetään säännöllisesti juoksemaan ja tutkimaan.

5 § Ruokinta ja juotto

Kaikille kaneille on taattava jatkuva sula juomavesi ja yli 10 celsiusasteessa pysyvä sisätila, joka mahdollistaa sulan veden. Jatkuvaan vedensaantiin ei tule tehdä poikkeusta myöskään teurastettavaksi kasvatettavien kanien kohdalla, sillä kuivarehua syövän kanin ruuansulatus tarvitsee vettä. Poikkeaminen tästä vaarantaa kanien terveyden.

6 § Kanin hyvinvoinnin ja pitopaikan tarkastaminen

Pykälään on lisättävä, että pian synnyttävät, sairaat tai loukkaantuneet eläimet on tarkastettava useammin kuin kahdesti päivässä. Pykälään on myös lisättävä, että mikäli kanissa havaitaan sairauden oireita, tulee tilanteeseen puuttua välittömästi.

7 § Tiineyttäminen ja vieroitus

Asetukseen kirjatut neljä poikuetta emoa kohden vuodessa on liikaa. Tällöin emo voi käytännössä olla koko ajan raskaana tai imettää poikasia, mikä vaarantaa emon hyvinvoinnin. Pykälään tulee kirjata, että emoa kohden saa olla korkeintaan kolme poikuetta vuodessa.

Pykälään tulee myös lisätä, että kaniemoilla on oltava mahdollisuus poistua poikasten luota.

Pykälään tulee lisätä, että mikäli tiineenä oleva naaras siirretään synnyttämään toiseen tilaan, tulee siirto tehdä viimeistään viikkoa ennen arvioitua synnytystä. Pykälään tulee myös lisätä, että emokanille on tarjottava riittävästi pesäntekomateriaalia vähintään viikkoa ennen arvioitua synnytystä, ja materiaalia on oltava niin paljon, että emo pystyy peittämään sillä pesäkopin suuaukon.

8 § Pitopaikan yleiset vaatimukset

Pykälään on lisättävä, että kanien pitopaikka on puhdistettava vähintään kerran päivässä, ellei käytössä ole kestopehkuun perustuva kasvatusjärjestelmä. Kestopehkut on vaihdettava uusiin aina tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa.

Pykälään on lisättävä, että mikäli kanien ruokintaan tai juottoon käytetään automaattisia järjestelmiä, tulee niiden toiminta tarkistaa päivittäin.

11 § Pitopaikan erityiset vaatimukset

Liikunnantarve on yksi kanin olennaisimmista käyttäytymistarpeista. Tutkimustiedon perusteella on selvää, että liikunnantarpeen ja muiden käyttäytymistarpeiden toteutumiseksi kani tarvitsee huomattavasti asetusluonnoksessa ehdotettuja tilavaatimuksia suuremman tilan liikkua. Liitteessä luonnostellut häkkikoot ovat aivan liian pieniä. Näin pienet tilat eivät mahdollista kaneille riittävää liikkumista, loikkimista, kaivamista ja kurottelua.

Kanien käyttäytymistutkimusten perusteella katsomme, että vähimmäisvaatimus kanin liikunnan tarpeen täyttymiselle on vähintään kolmen perättäisen hypyn ottaminen. Tämä tarkoittaa keskikokoiselle kanille noin 2,5 metrin vapaata tilaa. Tilavaatimus tulisi siis korjata noudattamaan vähintään tätä eli siten, että vähimmäiskoko kanien pitopaikalle on 1 m x 2,5 m.

12 § Pitopaikan pohja ja kuivitus

Rakolattialla tai verkon päällä kasvattaminen on kiellettävä. Kaneilla on oltava kiinteä pohja, joka mahdollistaa myös runsaan kuivikkeiden ja kaivuumateriaalien käytön. Asetuksen valmistelussa pitää huomioida myös EU:sta tulossa oleva tuotantoeläinten häkkikasvatuskielto.

Pykälästä on poistettava vähintään vaatimus siitä, että teuraskanin pitopaikassa voi olla puolet sellaista verkko-, rako- tai ritilälattiaa, jossa ei tarvitse olla kuivikkeita. Kaikkien kanien osalta tulee vaatia, että koko pohja on runsaasti kuivitettua. Jos näin ei ole, on vaarana, että kanit voivat loukkaantua verkkopohjalla tai ne eivät käytä koko häkkiä, vaan ne viettävät aikaa ensisijaisesti vain kuivitetulla alueella. Tämä pienentää kanien käyttämää pohjapinta-alaa puolella, mikä ehdotettujen, valmiiksi aivan liian pienten tilavaatimusten kohdalla on täysin kestämätöntä.

Ruotsin tuotantokanien kasvatusta säätelevässä asetuksessa verkkopohjalla kasvatus on kielletty. Verkkopohja on sallittu ainoastaan laiduntamiseen tarkoitetuissa häkeissä, jotka ovat suorassa kosketuksessa maan pintaan. Sallittua on ainoastaan rei’itetyllä muovilattialla kasvattaminen tiloissa, joiden lämpötila on vähintään +10 C. Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsin asetuksesta sallituista pohjamateriaaleista.

15 § Virikkeet

Kaivuumahdollisuus ei ole kaneille virike, vaan keskeisen lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaja. Tästä johtuen pykälään on lisättävä, että jokaisella kanilla on oltava käytössä kiinteäpohjaista aluetta, jossa on runsaasti muokattavaa, tiivistä, kaivamiseen soveltuvaa materiaalia, kuten hiekkaa, multaa tai muuta maa-ainesta. Tätä materiaalia on oltava vähintään 50 cm.

Jyrsiminen on kaneille tärkeä lajityypillinen käyttäytymistarve. Tähän kaneilla tulee olla mahdollisuus joka päivä. Pykälään on lisättävä, että jyrsittäväksi tarjottavan materiaalin tulee olla kaneilla sopivaa ja luontaista, kuten oksia.

16 § Ulkokasvatus

Suomen ilmasto on kylmempi kuin mikä on kanien luontaisella elinalueella. Tuotanto-olosuhteissa kanit eivät myöskään pääse kaivamiinsa luolastoihin suojaan sääolosuhteilta. Tästä syystä kanien kasvatus kokonaan ulkona eli ilman +10 celsiusasteen yläpuolella pysyvää sisätilaa on kiellettävä. Sisätilan on oltava niin suuri, että kanit mahtuvat oleskelemaan, kaivamaan ja lepäämään siellä eli niiden on pystyttävä toteuttamaan kaikki lajityypilliset perustarpeet lämpimissä sisätiloissa. Lämmin sisätila on oltava myös sairastuneita kaneja varten.

Pykälään tulee lisätä suositus laiduntamisesta kesäaikaan, esimerkiksi siirrettäviä ulkoiluhäkkejä käyttäen.

Pykälään tulee lisätä, että talviaikaan ulkoilevien kanien pitopaikan pohjan tulee aina olla kiinteä. Mikäli verkko- tai rakolattia sallitaan talvisin, lisää se merkittävästi pohjan kautta tulevaa vetoa kuivituksesta huolimatta ja tämä voi heikentää eläinten hyvinvointia merkittävästi.

Asetusluonnos (pdf)

Kuva: Jo-Anne McArthur / Animal Equality / We Animals