Lausunto kansallisista ravitsemussuosituksista  

Animalia ry haluaa jättää lausunnon kansallisia ravitsemussuosituksia koskien.  

Tausta 

Animalia kiittää, että ravitsemussuosituksissa on huomioitu ruuantuotannon ympäristövaikutusten merkitys.  

Ruokavalion ympäristövaikutukset 

Kasvipohjaisella ruuantuotannolla on pienemmät ilmastovaikutukset kuin eläinperäisellä ruuantuotannolla. On hienoa, että tämä on huomioitu ravitsemussuosituksissa.  

Lisäksi on hienoa, että myös erityisesti broilerinlihan suuret lajikatovaikutukset on huomioitu.  

Kalat 

Ravitsemussuosituksissa suositetaan ruokavalioon sisällytettäväksi nykyistä enemmän kalaa (s. 9). Suosituksissa tulisi ottaa huomioon, että myös kalat ovat älykkäitä ja tuntevia yksilöitä, jotka kokevat esimerkiksi kipua. Tämän vuoksi katsomme, että suomalaisia ei tule kannustaa myöskään kalansyöntiin.  

Yksilömääräisesti mitattuna kalat ovat broilerien jälkeen toiseksi suurin tuotantoeläinryhmä Suomessa. Tyypillisiä kalankasvatukseen liittyviä ongelmia ovat tilaan liittyvät rajoitukset. Kaloilla esiintyy aggressiivista käytöstä, ne uivat yhdenmukaisesti samaan suuntaan päättymätöntä kiertoa, rajallinen tila aiheuttaa stressiä ja niillä esiintyy erilaisia epämuodostumia. Kirjolohi on vaelluskala, joka luonnossa voi uida pitkiä matkoja, joten allaskasvatus rajoittaa sen mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Lisäksi Suomessa on kalojen teurastuksessa edelleen käytössä valtaosin hiilidioksiditainnutus, joka tarkoittaa hidasta tukehtumiskuolemaa, kun veteen lisätään hiilidioksidia tukehduttava määrä.  

Kalastusta perustellaan luonnoksessa Itämeren ravinnekuorman pienentämisellä. Kalat syövät kasvinosia, planktoneita ja toisia kaloja merivedestä, jonka jälkeen kalastamalla saadaan näitä ravinneketjuja poistettua vedestä. Kuitenkin yksin Suomen maatalouden päästöistä fosforia päätyy meriin noin neljä kertaa enemmän vuodessa kuin kalastus sitä poistaa, minkä päälle tulee muiden Itämeren maiden fosforikuormitus. Esimerkiksi Pietarin kaupunki tuottaa vuosittain tuplasti sen, minkä suomalainen kalastus poistaa. Samanaikaisesti kalankasvatus tuottaa tällä hetkellä noin prosentin koko Itämeren ravinnekuormasta. 

Lisäksi merkittävä osa Suomessa syödystä kalasta on tuontikalaa, jolloin ulkoistamme kalankasvatuksen ympäristöhaitat muualle. 

Muuta 

Eläimet ovat tuntevia yksilöitä. Ruuantuotannon kestävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida myös eläineettinen kestävyys. Suomen tulisi tavoitella hiilineutraaliutta ilman eläinten hyväksikäyttöä. Keinoja tämän tavoitteen totuttamiseksi ovat mm. kotimaisten ja läheltä tuotujen kasviperäisten proteiinien tuotannon merkittävä lisääminen, tukipolitiikan muokkaaminen kasviperäisiä proteiineja suosivaksi ja kasviperäiseen ravintoon liittyvien kulttuuristen jännitteiden purkaminen. 

Animalian mielestä ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ravitsemussuosituksissa tulisi toteuttaa myös eläinvaikutusten arviointi.  

Lisätietoja ruuantuotannon ilmasto- ja luontokatovaikutuksista sekä broilereista ja kaloista löytyy Animalian syksyllä 2023 julkaisemasta Eläinoikeusraportista: Eläinoikeusraportti 2023 – Animalia  

Kuva: Vita Marija Murenaite / Unsplash