Moni kansanedustaja kannattaa lihantuotannon tukia heikoin perustein
Vaalikonevastausten perusteella lihantuotannon tukemista kannatetaan eduskunnassa pitkälti argumentein, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon, vaan hatariin mielikuviin ja vertauksiin.
Ylen eduskuntavaalikoneessa oli mukana väite “Lihantuotannon tukea tulee vähentää ilmastosyistä”. Kansanedustajista lihantuotannon tukemisen vähentämistä vastustaa Ylen vaalikoneen perusteella 35 kokoomuslaista (73 %), 46 perussuomalaista (100 %), 14 demaria (32 %), 23 keskustalaista (100 %), 0 vihreää edustajaa (0 %), 0 vasemmistoliittolaista (0 %) ja 7 RKP:läistä (78 %) ja 5 kristillisdemokraattia (100 %). Täysin asiaa vastustavat siis perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit.
Myös valtaosa kokoomuslaisista vastustaa lihantuotannon tukemisen vähentämistä, vaikka yleensä kokoomuslaiset suhtautuvatkin kriittisesti erilaisiin tukiin. Noin kaksi kolmasosaa kaikista edustajista vastusti lihantuotannon tukemisen vähentämistä (66 %).
Lihantuotannon tukemisen vähentämistä kannattavat vihreiden ja vasemmistoliiton koko eduskuntaryhmät sekä 29 demaria, 13 kokoomuslaista ja 2 rkp:läistä. Kaikkiaan joka kolmas kansanedustaja kannatti lihantuotannon tukemisen vähentämistä (34 %).
Millaisin argumentein perussuomalaiset, keskustalaiset ja kristilliset vastustavat lihantuotannon tukemisen vähentämistä?
Lihantuotannon tukemisen syyksi perussuomalaiset mainitsivat useimmiten huoltovarmuuden, omavaraisuuden, kotimaisen tuotannon paremmuuden ja sen, että kuluttajan täytyy itse saada päättää mitä syö. Mielenkiintoista näissä perusteluissa on se, että väitteessähän puhuttiin lihantuotannon tukemisen vähentämisestä eikä suoraan lihansyönnin vähentämisestä.
Moni mainitsi lihantuotannon elinkeinona, yrittäjyyden ja työpaikat. Uhkakuvana nähtiin se, että Suomeen tuotaisiin enemmän ulkomaista lihaa. Laura Huhtasaari päätti jälleen ottaa avokadokortin käyttöön: ”Terveellinen liharuoka ei ole ilmastohaitta. Päinvastoin lähinauta on ilmastoystävällisempää kuin Brasiliasta tuodut avokadot.” Mainitsematta jäi, että naudanlihan vaihtoehdoksi harvemmin valitaan hedelmiä. Mainitsematta jäi lisäksi, että avokadoja tuodaan Suomeen myös sekasyöjien lautasille ja muualtakin kuin Braziliasta, kuten Espanjasta. Avokadoja enemmän Suomeen tuodaan esimerkiksi banaaneja ja viinirypäleitä.
Keskustalaisten argumentit tukien vähentämiseen olivat hyvin samankaltaisia kuin perussuomalaistenkin. Keskustalaisten vastauksissa korostui argumentti suomalaisesta eläintuotannosta erityisenä tuotantona. He myös nostivat esiin markkinoiden toimimattomuuden ja elintarvikeketjun ongelmat, minkä vuoksi toiminta ei ole niin markkinaehtoista kuin olisi syytä. ”Suomessa tuotettu liha on ekoteko verrattuna esimerkiksi brasilialaiseen tuontisoijaan”, sanaili keskustan Tuomas Kettunen. Mainitsematta jäi, että suomalaisia tuotantoeläimiä ruokitaan edelleenkin tuontisoijalla.
Kristillisdemokraattien argumentit oli haettu ilmeisesti samojen lobbareiden kansiosta, sillä heillä ei ollut muita näkökulmia kuin huoltovarmuuden korostaminen ja asian siirtäminen kuluttajan näkökulmaan. Sari Essayah totesi, että “julkisen vallan tehtävänä ei ole sanella sitä, mitä ihmiset lautaselleen valitsevat”. Mainitsematta jäi, että päättäjien tehtävänä on ohjailla maatalouspolitiikalla ja erilaisin tuin nimenomaan sitä, mitä kansalaisten lautasille päätyy ja millä hinnalla.
Millaisin argumentein lihantuotannon tuen vähentämistä kannatetaan?
Täysin samaa mieltä siitä, että lihantuotannon tukemista pitää vähentää, ovat Filatov, Tarja (sdp.); Gebhard, Elisa (sdp.); Kvarnström, Johan (sdp.); Merinen, Ville (sdp); Razmyar, Nasima (sdp.); Viitanen, Pia (sdp.); Andersson, Li (vas.); Furuholm, Timo (vas.); Honkasalo, Veronika (vas.); Kivelä, Mai (vas.); Kontula, Anna (vas.); Koskela, Minja (vas); Meriluoto, Laura (vas.); Saramo, Jussi (vas.); Diarra, Fatim (vihr.); Elo, Tiina (vihr.); Forsgrén, Bella (vihr.); Harjanne, Atte (vihr.); Hyrkkö, Saara (vihr.); Ohisalo, Maria (vihr.); Pitko, Jenni (vihr.) ja Tynkkynen, Oras (vihr.).
Nämä kansanedustajat toivat esiin, että eläinperäisten tuotteiden hiilijalanjälki on suuri verrattuna kasviperäisiin tuotteisiin ja että tuotanto tarvitsee paljon tilaa ja vähentää luonnon pinta-alaa. Ruoan kulutusta tulisi ohjata kasvispainotteisempaan suuntaan esimerkiksi tukipolitiikan ja julkisten hankintojen sekä tiedonlisäämisen kautta.
SDP:n uusi kansanedustaja Ville Merinen perusteli, että näin: “Lihatuotantoa on pakko vähentää ilmastosyistä. Mutta samalla vastakkainasettelua on vähennettävä. Ei ole järkeä tehdä muutosta syyllistämällä, vaan tiedolla.” Moni nosti esiin myös sen, että kasvisruoan edistäminen on myös kansanterveydellinen teko. Näiden kansanedustajien vastauksissa näkyy siis tuorein tutkittu tieto: eläinperäisen ruoan vähentäminen on sekä ekologisesti että terveyden kannalta välttämätöntä.
Eläineettisiä perusteluja toivat esiin Mai Kivelä (vas.), Minja Koskela (vas.), Laura Meriluoto (vas.), Veronika Honkasalo (vas.), Pekka Haavisto (vihr.), Pinja Perholehto (sdp.) ja Pia Viitanen (sdp.). Eläinten oikeudet nostivat esiin Mai Kivelä (vas.), Inka Hopsu (vihr.) ja Jenni Pitko (vihr.). “Tukipolitiikkaa on välttämätöntä muuttaa kestävän ruokajärjestelmän luomiseksi. Kyse on niin ilmastosta, luonnosta, eläinten oikeuksista, ruokaturvasta, kestävistä työpaikoista ja terveydestä”, Kivelä perustelee.
Eläinpoliittisessa vaalikoneessa taustatiedoissa kysyttiin ehdokkaiden ruokavaliota. Tästä joukkiosta eläinpoliittisen vaalikoneen mukaan kasvissyöjiä ovat Gebhard, Andersson, Kivelä, Koskela, Meriluoto, Elo, Forsgrén, Hyrkkö, Ohisalo, Pitko ja Tynkkynen. Muut ovat joko sekasyöjiä tai eivät ole ilmoittaneet ruokavaliotietoaan vaalikoneeseen. Lue lisää ehdokkaiden ruokavaliosta tästä.
Eläinperäisen ruoan kulutusta on vähennettävä
On kestämätöntä niin eläinten, ilmaston kuin kansanterveydenkin kannalta rahoittaa voimallisesti eläintuotantoa. Euroopan unionin maataloustukijärjestelmä on merkittävin ruuantuotannon poliittinen ohjausjärjestelmä Euroopassa.
Suomessa maksetaan maataloudelle erilaisia tukia yli 2 miljardia euroa vuosittain. Summassa on mukana EU:n kokonaan tai osittain maksamia tukisummia sekä kansallisia avustuksia. Maito- ja lihateollisuus ovat Suomessa suurimmat kansallisen maataloustuen saajat. Eläintuotannon tukemisen sijaan maataloustukia tulisi ohjata kotimaisten kasviproteiinien tuotantoon.
Tukiin liittyvä keskeinen ongelma on, että ne pitävät eläinperäisten tuotteiden hintaa keinotekoisesti matalampana kuin kasviperäisten tuotteiden. Maataloustuet vääristävät kilpailua epäoikeudenmukaisesti eläinperäisten tuotteiden eduksi, mistä kärsivät kotimaiset kasviperäisen ruuan tuottajat.
Eläinten näkökulmasta nykymuotoinen eläintuotanto aiheuttaa kärsimystä. Tämän lisäksi ilmastokriisi ja kansanterveys vaativat eläintuotannon vähentämistä.
Kuva: Gozha Net / Unsplash
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.