Mitä kaikkea saimme aikaan vuonna 2022?

Vuosi 2022 oli turkistarhauksen vastustamisen ja eläinlain vuosi. Erityisen paljon käytimme aikaa ja resursseja turkistarhauksen lakkauttamista tavoittelevaan työhön. Kymmenet aktiivimme ympäri Suomen järjestivät vaikuttavia tapahtumia ja tekivät eläinten oikeuksia näkyviksi. Tutustu näiden esimerkkien kautta työhömme!

Eläinpolitiikka

• Jätimme lausunnon eläinlain luonnoksesta alkuvuodesta 2022. Kannustimme muita järjestöjä sekä yksityishenkilöitä jättämään omia lausuntojaan ja kokosimme eläimille myönteisiä lausuntoja erilliselle pystymmeparempaan.fi-sivulle. Ministeriölle lausuntoja jätettiinkin ennätysmäärä, noin 500 kappaletta.
• Tapasimme yli 50 kansanedustajaa ja muuta poliittista vaikuttajaa, joille kerroimme eläinlain puutteista ja vaadimme siihen muutoksia.
• Lausuntokierroksen jälkeen eläinlakiin kirjattiin vielä parannuksia, kuten karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto.
• Jätimme eduskunnalle ja ministeriöille kaikkiaan 10 lausuntoa tai kantelua.
• Käynnistimme Eläinoikeusvaikuttajat-toiminnan, jonka kautta tehostimme vaikuttamistyötämme aktiivisten vapaaehtoisten kanssa.
• Kehotimme ihmisiä kirjoittamaan kansanedustajille ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenille eläinlain parantamisen puolesta.
• Vetosimme kokoomuksen puoluekokoukseen turkistarhauksen kieltämisen puolesta.
• Loimme verkkosivuille uuden Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstan, joka tuo näkyväksi Animalian vaikuttamistyötä ja eläinpoliittisia aiheita.
• Syksyllä tapasimme lähes kaikki eduskuntapuolueet ja kerroimme, miten eläinten oikeudet tulee huomioida vaaliohjelmissa sekä tulevassa hallitusohjelmassa.
• Lähetimme yli 10 vaikuttajakirjettä kansanedustajille, erityisavustajille ja valiokuntien jäsenille.
• Tapasimme maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen eläinlain ja turkistarhauksen tiimoilta.
• Jaoimme turkistarhauksen lakkauttamista käsittelevän selvityksen kaikille kansanedustajille.
• Olimme maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavina sekä jätimme ympäristövaliokunnalle lausunnon eläinlaista.

Kansainvälinen työ

• Olimme käynnistämässä eurooppalaista Fur Free Europe -kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan turkistarhauksen kieltämistä koko EU:ssa. Aloite keräsi yli miljoona nimeä vuoden loppuun mennessä. Suomesta allekirjoituksia kertyi vuoden loppuun mennessä yli 70 000. Suomesta aloitteentekijä oli Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
• Olimme mukana eläinkokeiden kieltämistä vaatineessa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa, joka saavutti 1,4 miljoonaa allekirjoittajaa elokuussa ja etenee siten EU-komission käsittelyyn.
• Annoimme vastaukset komission julkiseen kuulemiseen kasvipohjaisten juomien lisäämiseksi koulumaito-ohjelmaan.
• Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta toimi eurooppalaisten eläinjärjestöjen kattojärjestön Eurogroup for Animalsin hallituksessa.
• Osallistuimme aktiivisesti useiden kansainvälisten verkostojen ja järjestöjen toimintaan, kuten Fur Free Alliancen, Cruelty Free Europen sekä Eurogroup for Animalsin.
• Tuimme Ukrainan eläimiä antamalla lahjoitukset järjestöille, jotka toimittavat ruokaa ja lääkkeitä eläinsuojiin.
• Tuimme ulkomailla tehtävää rescuekoirien auttamistyötä 30 000 eurolla.
• Animalian karhuryhmä tuki toisen sappikarhujen turvakeskuksen rakentamista Vietnamiin.

Tiedon tuottaminen

• Animalia-media paljasti turkistarhojen saaneen yli 33 miljoonaa euroa koronatukia. Tukia oli myönnetty ehtojen vastaisesti myös sellaisille tarhoille, jotka olivat taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen pandemiaa. Teimme tästä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
• Teetimme mielipidemittauksen, jonka mukaan 75 prosenttia suomalaisista ei hyväksy turkistarhauksen tukemista julkisista varoista.
• Julkaisimme syyskuussa professori Eija Vinnarin Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista -raportin, eli niin sanotun turkisalan exit-strategian, joka tarkastelee turkistarhausalan rakennemuutosta erityisesti tulevaisuuden vaihtoehtojen kannalta.
• Julkaisimme yli 400 lääkärin ja eläinlääkärin vetoomuksen hallitukselle turkistarhauksen kieltämiseksi.
• Julkaisimme Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan puitteissa Animalia-mediassa puheenvuoroja tutkijoilta ja asiantuntijoilta.
• Teetimme mielipidemittauksen, jonka mukaan jo 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.
• Animalia-lehti ilmestyi neljä kertaa. Verkkolehti Animalia-mediassa julkaistiin 83 erilaista eläinten oikeuksia ja eläinten hyvinvointi käsittelevää artikkelia.

Tapahtumat

• Järjestimme kaksiosaisen Vaikuta eläinlakiin -koulutuksen.
• Toimme ensimmäistä kertaa eläinoikeudet Suomi-areenaan. Järjestimme heinäkuussa Suomi-areenassa keskustelun otsikolla ” Miksi söisimme eläimiä enää vuonna 2050?”. Lisäksi Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs osallistui väittelyyn siitä, tarvitseeko suomalainen kotieläintuotanto pelastaa.
• Järjestimme turkistarhauksen lakkauttamista käsittelevän tapahtuman syyskuussa Helsingissä.
• Järjestimme mielenilmauksen Eduskuntatalon portailla eläinlain tullessa eduskuntaan.
• Alueosastot järjestivät eri puolilla Suomea lähes 40 tapahtumaa.
• Jokaisella yhdeksällä alueosastolla järjestettiin kynttilämielenilmaus turkistarhattujen eläinten muistolle.
• Järjestimme keväällä ja syksyllä tapahtumat Animalian aktiiveille, joissa he saivat materiaalia ja tukea kansalaistoimintaan.
• Palkitsimme vuoden 2022 eläinoikeuspalkinto Pro Animalialla Helsingin, Lapin, Oulun ja Lappeenrannan LUT -yliopistojen ylioppilaskunnat. Kaikki tahot ovat tehneet vuoden aikana linjauksen tarjoilla tilaisuuksissaan vain vegaanista ruokaa. 

Tehdään vuodesta 2023 vielä parempi – tule mukaan toimintaan! Liity jäseneksi, lähde vapaaehtoiseksi tai tue työtämme lahjoittamalla.