Eläinlakiluonnos sai paljon kritiikkiä
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut koosteen eläinlain luonnosta koskevista lausunnoista. Lausunnoissa korostui kritiikki muun muassa käytössä olevien parsinavetoiden ja porsimishäkkien sekä turkistarhauksen sallimista kohtaan.
Lausunnoissa toistuivat monet eläinjärjestöjen vaatimukset. Animalia korosti lausunnossaan liikkumisen estävien rakenteiden kieltoa ja keskeisten käyttäytymistarpeiden huomioon ottamista.
Liikkumisen estävien rakenteiden sallimista vastustetaan
Lain luonnos oli edellisen kerran lausunnoilla vuonna 2017. Edelliseen versioon verrattuna lakiin on saatu joitain parannuksia, mutta se sallisi yhä turkistarhauksen eikä käytössä olevia parsinavetoita tai porsitushäkkejä olla kieltämässä. Lisäksi siirtymäajat ovat hyvin pitkiä. Lausuntoyhteenvedon mukaan erityisesti eläinten häkkikasvatukseen ja liikkumisen estävien rakenteiden sallimiseen suhtaudutaan kielteisesti.
Kansalaisten ja monien sidosryhmien mielipide on Animalian tavoitteiden kannalla. Muun muassa Luonnonvarakeskus, useat aluehallintovirastot ja eläinlääkäriyhdistykset kannattivat myös käytössä olevien parsinavetoiden sekä porsitushäkkien kieltämistä siirtymäajalla. Porsaiden kirurgisen kastraation kieltämistä kannatti suurin osa lausunnon antaneista – sitä vastustivat lähes ainoastaan lihatalot ja tuottajajärjestöt.
“Lakiesitystä pidetään laajalti eläinten näkökulmasta riittämättömänä. Päättäjien on kuultava kansalaisten ja asiantuntijatahojen viesti. Liikkumisen estävät rakenteet ja turkistarhaus on yksiselitteisesti kiellettävä”, Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila summaa lausuntokoonnin tietoja.
Turkistarhauksen sallimiselle ei löydy tukea
Yksityishenkilöiden jättämissä lausunnoissa suhtauduttiin kriittisimmin turkistarhauksen sallimiseen.
“Turkistarhaus aiheuttaa eläimille suurta kärsimystä. Sen salliminen on täysin ristiriidassa lain hyvinvointia painottavan lähtökohdan kanssa, kansalaismielipiteestä puhumattakaan. Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa ja Euroopan komissio valmistelee EU:n laajuista häkkikasvatuskieltoa. Turkistarhauksen ja liikkumisen estävät rakenteet sallimalla Suomi jää eurooppalaisittain perässähiihtäjäksi”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs kertoo.
Taloustutkimuksen toteuttaman mielipidekyselyn mukaan 71 % suomalaisista kieltäisi turkistarhauksen tai sallisi sen jatkuvan vain, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.
“On myös hyvä muistaa, että Suomen ensimmäinen kansalaisaloite vuonna 2013 koski turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa. Jo tuolloin turkiseläinten hyvinvointia luvattiin parantaa, mutta mitään ei ole tehty. Tämä esitys ei paranna turkistarhoilla elävien eläinten oloja mitenkään”, Kivekäs huomauttaa.
Lakia on valmisteltu yli 10 vuotta, ja tuona aikana Suomen koko eläinsuojelulainsäädäntö on jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.
Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi tammikuussa. Lausuntoja jätettiin yhteensä 476 kappaletta. Sidosryhmät antoivat 160 lausuntoa ja yksityishenkilöt 316. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on eduskunnan asialistalla alkusyksystä.
Lisätiedot
Tiina Ollila
Animalian kampanjavastaava
p. 040 4110279
tiina.ollila@animalia.fi
Heidi Kivekäs
Animalian toiminnanjohtaja
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi