Turkiseläimet

Turkistarhaus aiheuttaa eläimille turhaa kärsimystä. Animalian tavoitteena on, että turkistarhaus lakkautetaan.

Joka syksy Suomessa tapetaan noin neljä miljoonaa turkiseläintä, joista noin puolet on kettuja ja toinen puoli minkkejä.

Suomessa on jäljellä hieman alle tuhat turkistarhaa, jotka lähes kaikki sijaitsevat Pohjanmaalla.
Yleisimmät tarhoilla kasvatettavat turkiseläinlajit Suomessa ovat naali (jota turkisalalla kutsutaan siniketuksi), kettu (jota kutsutaan hopeaketuksi), minkki ja supikoira. Myös hillereitä ja soopeleita on yksittäisillä turkistarhoilla.

Suurin osa turkiksista käytetään somisteina esimerkiksi huppujen reunoissa.

Turkiseläinten hyvinvointiongelmat

Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia järjestelmiä. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkohäkeissä lähes kaikkien luontaisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy ja turkiseläimet kärsivät käytöshäiriöistä, pelkotiloista ja monista sairauksista.

Viime vuosina myös Suomessa tehtyjen turkiseläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu tarhoilla, mistä aiheutuu haittaa eläinten hyvinvoinnille. Käytännössä tarhausta on vaikea kehittää niin, että se koskaan täyttäisi tarhattavien eläinlajien monipuoliset käyttäytymistarpeet ja olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi kettujen tulisi saada kaivaa ja minkkien uida, mutta verkkopohjaisissa häkeissä näitä käyttäytymistarpeita ei pystytä koskaan tyydyttämään.

Edes nykyistä lainsäädäntöä ei noudateta kaikilla turkistarhoilla: vuosittaisissa otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa jopa puolet turkistarhoista on saanut huomautuksia eläinsuojelulainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

Animalia toimii turkiseläinten puolesta

Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen.

Yhä useammassa Euroopan maassa on kielletty turkistarhaus kokonaan. Lisäksi useat Euroopan maat ovat asettaneet turkistarhauksessa eläinten hyvinvoinnille sellaisia vaatimuksia, jotka ovat eläinten kannalta tarpeellisia, mutta johtavat käytännössä taloudellisesti kannattavan turkistarhauksen loppumiseen. Animalian tavoitteena on, että Suomi seuraa edistyksellisten maiden esimerkkiä ja liittyy tarhauksen kieltäneiden maiden joukkoon.

Animalia ylläpitää listaa turkittomista vaateliikkeistä. Mukana olevat yritykset ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, jossa yritys sitoutuu siihen, ettei sen valikoimissa ole turkiseläimistä tehtyjä vaatteita tai muita tuotteita. Lista on kansainvälinen ja Animalia vastaa suomalaisten yritysten hyväksymisestä listalle.

Animalia on jäsenenä kansainvälisessä Fur Free Alliance –järjestössä, jonka kautta pyrimme vaikuttamaan turkistarhauksen lakkauttamiseen myös Suomen ulkopuolella.

Mitä sinä voit tehdä?

Valitse aina tuotteita, joissa ei ole käytetty aitoa turkista. Suosi vaateostoksissasi turkittomuuteen sitoutuneita vaateliikkeitä, niin voit olla varma yrityksen turkittomuudesta.

Anna turkiksia myyville liikkeille asiallista palautetta ja pyydä heitä lopettamaan aitojen turkisten ja turkissomisteiden myynti.

Lahjoita Animalian työhön turkiseläinten puolesta.