Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä ja ympäristöongelmia

Miltä tuntuu, jos joutuu elämään koko elämänsä verkkopohjan päällä? Ei koskaan pääse tuntemaan kiinteää maata jalkojensa alla, ei kaivamaan maata, tutkimaan heinikkoa tai kastelemaan tassujansa? Tämä on arkipäivää turkistarhojen eläimille Suomessa. Turkistarhaus on kiellettävä myös meillä.

Suomen turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa eläintä, joista 700 000 on kettuja sekä naaleja ja 500 000 minkkejä. Lisäksi turkistarhoilla kasvatetaan hieman supikoiria. Viidessä vuodessa turkiseläinten määrä on laskenut yli 60 prosenttia. Todennäköisesti lintuinfluenssatartuntojen takia lopetetut lähes 0,5 miljoonaa turkiseläintä tulevat vaikuttamaan siihen, että ala pienenee entisestään.

Turkistarhaus on ala, jota rajoitetaan voimakkaasti muualla Euroopassa. Suomi on jäämässä Euroopan viimeisiksi maiksi, joissa turkistarhaukseen ei ole puututtu lainkaan. Turkisala on kuitenkin supistunut voimakkaasti myös meillä turkisvastaisuuden lisääntymisen vuoksi: turkistarhoja on Suomessa jäljellä enää reilu 400. Lähes kaikki Suomen turkistarhat sijaitsevat Pohjanmaalla.

Euroopassa turkistarhauksen ovat kieltäneet esimerkiksi Iso-Britannia, Hollanti, Belgia, Itävalta ja Norja. Turkistarhauksen kiellot etenevät vauhdikkaasti ja koronaviruksen leviäminen minkeissä on nopeuttanut kehitystä edelleen. Kieltojen lisäksi monet valtiot ovat asettaneet turkistarhaukselle niin tiukkoja vaatimuksia, että niiden takia turkistarhaus on loppunut maasta. Lintuinfluenssatartunnat ajoivat Suomen turkistarhauksen kriisiin vuonna 2023. Tartuntojen torjumisen ja korvaamisen arvioidaan aiheuttavan Suomen valtiolle yli 50 miljoonan euron kulut. Alan tukemisen sijaan turkistarhaus pitää kieltää myös Suomessa.

Animalia on mukana vaatimassa turkistarhauksen kieltämistä koko EU:ssa. Eurooppalainen Fur Free Europe -kansalaisaloite saavutti yli 1,5 miljoona allekirjoitusta.

Turkistarhaus aiheuttaa hyvinvointiongelmia eläimille

Turkistarhoilla kasvatettavilla eläimillä on tallella villien lajitoveriensa käyttäytymistarpeet, mutta ahtaissa ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä lähes kaikkien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Niillä on esimerkiksi tarve saalistaa, tutkia ympäristöä, puolustaa reviiriä, piiloutua, pariutua ja muodostaa sosiaalisia suhteita. Turkistarhojen eläimet kärsivät tämän vuoksi käytöshäiriöistä, kuten stereotyyppisestä käyttäytymisestä ja kannibalismista, pelkotiloista, apatiasta ja monista sairauksista.

Turkistarhoilla kasvatettavilla eläimillä on tallella villien lajitoveriensa käyttäytymistarpeet, mutta ahtaissa ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä lähes kaikkien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Turkistarhojen eläimet kärsivät tämän vuoksi käytöshäiriöistä

Viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa turkistarhoilla tehtyjen eläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu turkistarhoilla. Käytännössä turkistarhausta on vaikea kehittää niin, että se koskaan täyttäisi tarhattavien eläinlajien monipuolisia käyttäytymistarpeita ja olisi samalla taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi kettujen tulisi saada kaivaa ja minkkien uida, mutta verkkopohjaisissa häkeissä näitä käyttäytymistarpeita ei pystytä koskaan täyttämään.

Osa Euroopan maista on ottanut hyvinvointitutkimusten tulokset osaksi lainsäädäntöään. Esimerkiksi Ruotsissa ketuilla tulee olla mahdollisuus kaivamiseen ja Saksassa minkeillä uimiseen. Kiristyneet lainsäädännön vaatimukset ovat lopettaneet turkistarhauksen aina vähintään kyseisen lajin osalta.

Turkistarhauksessa tulee jatkuvasti ilmi eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä myös Suomessa, vaikka lain vaatimukset ovat meillä varsin olemattomat. Vuosittaisissa otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa jopa puolet turkistarhoista on saanut huomautuksia eläinsuojelulainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

Kaikkien näiden eläinsuojelullisten ongelmien vuoksi turkistarhaus tulisi kieltää kokonaan.

Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen pieniä

Animalia on julkaissut selvityksen kestävästä siirtymästä turkistarhattomaan Suomeen. Selvityksessä todettiin muun muassa seuraavat asiat:

• Alan vientitulot vuonna 2021 muodostivat hyvin pienen osan Suomen tavaraviennin kokonaistuloista.
• Pohjanmaan neljään maakuntaan keskittyvä turkistarhausliiketoiminta on suurimmaksi osaksi pienimuotoista ja osa-aikaista.
• Turkiskasvatuksen suora työllistävä vaikutus on noin 900 henkilötyövuotta ja toimialan kokonaisvaikutus maamme työllisyyteen on noin 1 800 henkilötyövuotta.