Kalastus

 

Animalian mielestä kaloihin tulee suhtautua itseisarvoisina yksilöinä, ja Animalia suhtautuu kielteisesti kalastukseen ja kalojen kasvatukseen. Uuden tutkimustiedon valossa on syytä olettaa, että kalat voivat kokea kipua kuten muutkin selkärankaiset. Kalat ovat myös kognitiivisesti merkittävästi kehittyneempiä ja käyttäytymiseltään paljon monipuolisempia olentoja kuin aiemmin on luultu. Siksi kalojenkin kohdalla on noudatettava varovaisuusperiaatetta.

Varovaisuusperiaate tarkoittaa, että jos jonkin toiminnan voidaan olettaa aiheuttavan kaloille kärsimystä, tästä toiminnasta on pidättäydyttävä tai sen toteuttamista on muokattava kalojen hyvinvoinnin paremmin turvaavaan suuntaan. Näin on toimittava myös, vaikka ei olisikaan täydellistä tieteellistä varmuutta siitä, miten kalat aistivat ympäristöään tai siitä, mitä niiden hyvinvointi kokonaisuudessaan tarkoittaa.

Kalojen käyttäytyminen

Luonnossa kalojen käyttäytyminen on hyvin monimuotoista. Kalojen lajityypilliseen käyttäytymiseen voivat kuulua muun muassa saalistus-, ruoanetsintä-, vaeltamis-, reviiri-, piiloutumis- ja lisääntymiskäyttäytyminen. Myös kalojen uimiskäyttäytyminen on hyvin vaihtelevaa. Monet kalalajit muodostavat sosiaalisia yhteisöjä, joissa ne tuntevat toisensa yksilöinä, oppivat toisiltaan ja osoittavat selvää sosiaalista älykkyyttä. Tietyt kalat osaavat myös käyttää työkaluja.

Kaikkia edellä mainittuja kalojen käyttäytymistarpeita on pohdittava tarkoin ja huomioitava ne, kun mietitään kalojen soveltuvuutta esimerkiksi lemmikkieläimiksi.

Kalastuksen ja kalankasvatuksen ongelmat

Kalankasvatuslaitoksissa kalat voivat toteuttaa vain pientä osaa lajityypillisestä käyttäytymisestään. Kalojen pito-olosuhteet tarjoavat vain rajallisen määrän aistiärsykkeitä verrattuna kalojen luontaiseen elinympäristöön. Kalat elävät suljetuissa altaissa niin ahtaasti, että ne saattavat vahingoittua uidessaan toistensa lomassa tai taistellessaan tilasta. Kasvatettavien kalojen hyvinvoinnille aiheuttavat ongelmia erityisesti suuri kasvatustiheys ja altaiden virikkeettömyys, jotka aiheuttavat esimerkiksi stereotyyppistä käyttäytymistä. Kasvatettujen kalojen lopetusmenetelmät ovat tarpeettoman julmia.  Esimerkiksi kalojen hiilidioksiditainnutus on Suomessa sallittu, vaikka taintumisen hiilidioksidiin tiedetään olevan hidasta ja aiheuttavan kaloille voimakkaan stressireaktion. Muun muassa OIE (The World Organisation for Animal Health) on suositellut hiilidioksiditainnutuksesta luopumista.

Kalastukseen liittyy lukuisia epäkohtia, joihin on puututtava välittömästi. Ongelmallinen kalastuskäytäntö on esimerkiksi ns. catch and release eli pyydä ja päästä -kalastus, jossa kala vapautetaan pyydystämisen jälkeen, vaikka koukku on jo ehtinyt vahingoittaa sen suuta tai jopa nielua. Ongelmallista on myös mm. kalojen kuoleminen maalla tukehtumalla, suurten kalamäärien kalastaminen kerralla, jolloin jokaista yksilöä ei lopeteta välittömästi ja yksilöllisesti, sekä kaikki sellaiset kalastusvälineet, jotka vahingoittavat kalaa, mutta joiden käytön yhteydessä kalaa ei lopeteta välittömästi.

Kaikkea kalastusta ja kalankasvatusta on valvottava huomattavasti nykyistä tarkemmin niin, että erityisesti eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja eläinsuojelulain velvoitteita noudatetaan. Kaloja tulee kohdella yksilöinä ja kipua tuntevina eläiminä. Kalojen, kuten muidenkin eläinten kannalta aina toivottavin vaihtoehto on jättää eläinperäiset tuotteet pois lautaselta.

Lähteet

Animal Sentience: An Interdisciplinary Journal on Animal Feeling 2016, 3. Special issue on pain in fish.

Brown, C. 2015. Fish intelligence, sentience and ethics. 

Bshary et al. 2014. Social cognition in fishes.

EFSA Scientific Opinion 2008. Food Safety considerations of animal welfare aspects of husbandry systems for farmed fish.

Grosenick et al. 2007. Fish can infer social rank by observation alone.

Grutter et al. 2011. Fish mucous cocoons: the‘mosquito nets’ of the sea.

Huntingford et al. 2006. Review paper: Current issues in fish welfare. 

Sneddon, L. 2003. The evidence for pain in fish: the use of morphine as an analgesi. 

Sneddon, L. 2009. Pain Perception in Fish: Indicators and Endpoints.

World Organisation for Animal Health (OIE) 2010. Welfare aspects of stunning and killing of farmed fish for human consumption.