Perustietoja turkistarhauksesta Suomessa
Turkistarhaustoimialan (TOL-koodi 01491) perustiedot -tilastossa oli alun perin 1 138 turkistarhausalan toimipaikkaa, joista poistettiin manuaalisesti nolla henkilöä työllistävät, konkurssissa olevat ja lakkautetut yritykset sekä sellaiset, joita ei löytynyt Patentti- ja rekisterihallituksen tietokannasta. Lisäksi kymmenen yrityksen henkilöstömäärätiedot olivat puutteelliset, joten myös ne jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Jäljelle jäi 662 yritystä, joilla on 667 toimipaikkaa (viidellä yrityksellä on kaksi virallista toimipaikkaa ja lopuilla yksi).
FIFUR ry:n julkaisemien tilastojen mukaan yhdistyksellä oli vuonna 2021 581 jäsenyritystä, joilla on joko ”yli 600 kasvatuspaikkaa” (FIFUR, 2022, s. 1) tai ”noin 700 kasvatuspaikkaa” (s. 27). Saman tilaston mukaan turkisnahkoja toimittaneita tiloja oli yhteensä 721 kappaletta (s. 33). Tilastokeskuksen aineiston ja jäsenyritysten lukumäärien eroa voidaan selittää ainakin sillä, että yritykset ilmoittavat itse toimialaluokituksensa verohallinnolle, josta se siirtyy Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen yritysrekisterissä toimialakoodin 01491 alla on siis todennäköisesti mukana sellaisia yrityksiä, jotka eivät (enää) harjoita turkistarhausta eivätkä näin ollen ole FIFUR ry:n jäseniä. FIFUR ry:n edustajan arvion mukaan liiton jäsenyhdistyksiin kuulumattomia tuottajayrityksiä on aktiivisena parikymmentä (Olli-Pekka Nissinen, henkilökohtainen tiedonanto 8.8.2022). Näin ollen aktiivisia turkistarhausyrityksiä (sekä FIFUR ry:n jäseniä että ei-jäseniä) olisi yhteensä noin 600 eli 60 vähemmän kuin tämän selvityksen joissakin laskelmissa käytetyssä tilastossa. Tämä ero on hyvä ottaa huomioon tuloksien tulkinnassa. Koska tätä selvitystä varten tehdyt laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, on niissä käytetty yritysten lukumääränä 662, ellei toisin mainita. On myös hyvä huomata, että turkistarhausyritysten määrä muuttuu koko ajan, kun yrityksiä lakkautetaan tai perustetaan uusia.
Turkistarhayrityksiä on kaikkiaan 65 suomalaisessa kunnassa, mutta 90 prosenttia yrityksistä sijoittuu 21 pohjanmaalaiseen kuntaan, joista jokaisessa oli vähintään neljä toimipaikkaa (suluissa %-osuus kaikista toimipaikoista):
- Uusikaarlepyy (17,9 %)
- Kauhava (8,2 %)
- Vöyri (7,7 %)
- Kaustinen (7,3 %)
- Kalajoki (7,0 %)
- Korsnäs (6,2 %)
- Närpiö (5,3 %)
- Kruunupyy (4,8 %)
- Pedersören kunta (4,5 %)
- Evijärvi (4,1 %)
- Lappajärvi (2,6 %)
- Maalahti (2,6 %)
- Kokkola (2,4 %)
- Veteli (2,4 %)
- Pietarsaari (2,1 %)
- Mustasaari (1,8 %)
- Kannus (1,7 %)
- Alajärvi (1,5 %)
- Eurajoki (0,8 %)
- Halsua (0,6 %)
- Seinäjoki (0,6 %)
Lopuissa 44 kunnassa oli kussakin vain yksi tai kaksi turkistarhayritystä, joten tietosuojasyistä niitä ei eritellä tarkemmin.
FIFUR ry:n vuoden 2016 tilastojen mukaan liiton jäsenyhdistyksiin kuuluvien henkilöiden keski-ikä oli tuolloin 52 vuotta. Tämän uudempia tietoja jäsenten ikäjakaumasta ei ollut saatavilla tätä selvitystä varten. Joitakin sukupolvenvaihdoksia alalla lienee tapahtunut, mutta toisaalta turkistarhausalan huono taloudellinen tilanne viime vuosina ei välttämättä ole kannustanut nuoria yrittäjiä alalle. FIFUR ry:n jäsenten keski-iässä ei siis todennäköisesti ole tapahtunut radikaaleja muutoksia vuoden 2016 jälkeen.
Tämä raportti on eläinoikeusjärjestö Animalian toimeksiannosta toteutetun selvityksen tiivistelmä turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Lyhennetty versio ei sisällä yksityiskohtaisia esittelyjä turkistarhapaikkakuntien elinkeinorakenteesta eikä rahoitusinstrumenttien ja tukimekanismien luetteloa. Koko raportti aineistotietoineen, kuvioineen, alaviitteineen ja lähteineen on ladattavissa PDF-muodossa vasemmasta sivuvalikosta.