Miksi eläinkokeet ovat huonoa tiedettä?
Miksi eläinkokeet ovat huonoa tiedettä?
Elämme maailmassa, jossa luonnontieteellinen tutkimus nojaa vielä monelta osin eläinkokeisiin. Toisin kuin usein luullaan, ei kyse ole enimmäkseen lääkkeiden kehittämisestä, vaan niin sanotusta perustutkimuksesta. Perustutkimus tuottaa tietoa biologisista prosesseista mutta ei anna suoria vastauksia sairauksien hoitoon.
Noin puolet koe-eläimistä käytetään Suomessa perustutkimuksessa. Perustutkimus itsessään ei tuota esimerkiksi uusia lääkkeitä, vaan perustutkimukseen kuuluu muun muassa syöpä-, hermosto- ja käyttäytymistutkimuksia. Perustutkimuksen toivotaan tuovan selvyyttä eri sairauksien kehittymiseen ja sairauksien taustalla olevien biologisten prosessien ymmärtämiseen. Eläimistä on tämän vuoksi yritetty luoda geneettisesti mahdollisimman yhtenäisiä kantoja ja ihmisen tautitiloja muistuttavia malleja, mutta aina kun tutkitaan hiirtä, tutkitaan hiirtä – ei ihmistä.
Kun tutkitaan syövän etenemistä hiiressä, saadaan tarkka kuva siitä, miten syöpä kehittyy hiiressä. Ja voidaan jopa löytää lääke, joka pysäyttää syövän leviämisen. Mutta se, kuinka sovellettavissa tämä tieto on ihmisen biologiaan, onkin sitten arpapeliä. Hiiri ei ole ihminen, eikä eläinkokeellinen tutkimus ole siten koskaan suoraan sovellettavissa ihmisiin. Eläimissä tutkittavat tautimallit aiheutetaankin niille usein keinotekoisesti, jolloin jo taudin syntymekanismi on erilainen kuin ihmisillä. Tämä vaikuttaa myös siihen, millainen hoito tehoaa sairauteen.
Esimerkiksi MS-tautiin on kehitetty yli 1 000 lääkettä, jotka hoitavat siihen sairastuneita hiiriä4. MS-tautiin sairastuneita ihmisiä auttavia lääkkeitä on kuitenkin saatu kehitettyä vain muutamia, eikä yhtäkään sellaista lääkettä ole löydetty, joka pysäyttäisi kokonaan taudin etenemisen ihmisessä. MS-tautia ei esiinny luontaisesti millään muulla lajilla kuin ihmisellä, joten sairaus käynnistetään hiirissä aina ensin keinotekoisesti.
Vastaavasti taas monet ihmisille sopivat lääkkeet ovat haitallisia eläimille. Parasetamoli aiheuttaa syöpää hiirissä ja rotissa, aspiriini on kuolettavan myrkyllistä rotille ja penisilliini taas marsuille ja hamstereille. Ihmisten käytössä nämä lääkkeet ovat kuitenkin varsin turvallisia.
Lääketiede on myös aina osa lääketeollisuutta: kun kaupalliset intressit painavat vaakakupissa, jätetään ei-toivottuja tuloksia julkaisematta. Tällöin sama eläinkoe saatetaan toistaa muualla, koska tietoa sen tuloksista ei ole ollut saatavilla. Markkinavetoisuus ohjaa lääketutkimusta myös esimerkiksi sellaisten elintasosairauksien eläinkokeelliseen tutkimukseen, jotka olisivat jo nykytiedon valossa varsin tehokkaasti ehkäistävissä elintapoja muuttamalla.
Jotta eläinkokeet voidaan eettisesti perustella, on korostettava niiden sovellettavuutta ihmisiin ja biologisten prosessien samankaltaisuutta. Ja sitten toisaalta, jotta eläinten altistaminen kipua ja kärsimystä aiheuttaviin kokeisiin voidaan eettisesti perustella, on korostettava eläinten erilaisuutta ihmisiin. Elämmekin ristiriitojen maailmassa, jossa saadaan jatkuvasti lisää tietoa eri eläinlajien kyvyistä ja kognitiosta ja jossa rajanveto ihmisen ja muiden eläinten välillä on siten yhä häilyvämpi. Se ei kuitenkaan ole vielä juurikaan vaikuttanut yhteiskunnalliseen suhtautumiseen eläinkokeisiin.
Alle 10 prosenttia lääkkeistä toimii ihmisillä
Vuonna 2021 julkaistiin kattava raportti eläinkokeiden roolista lääkkeiden kehityksessä. Raportti vahvisti jo aiemmin havaitun tiedon, että eläinkokeiden tehokkuus lääkkeiden kehitystyössä on heikkoa.5 Raportin toimitti maailman suurin bioteknologia-alan yhdistys The Biotechnology Innovation Organisation (BIO).
Raportin mukaan 92 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä eli eläimillä tehokkaiksi havaituista lääkkeistä hylätään ihmisillä tehtävissä tehokkuus- ja turvallisuuskokeissa. Heikoimmin tuloksia saadaan urologiaan liittyvissä lääketutkimuksissa. Niissä ainoastaan neljä prosenttia eläinkokeissa tehonneista lääkeaineista hyväksyttiin myös ihmistutkimuksissa. Myös sydän-, syöpä- ja neurologisten lääkkeiden tehokkuus oli erityisen heikkoa: niistä hyväksyttiin vain 5–6 prosenttia ihmistutkimuksissa.
Tulos on linjassa aiempien vastaavien selvitysten kanssa. Siten on entistä selvempää, miten heikosti eläinkokeet mallintavat ihmisiä. Huomattavasti luotettavampia ja suoremmin ihmisiin sovellettavia tuloksia saataisiin ihmisiin keskittyvillä, eläinkokeettomilla tutkimusmenetelmillä.
Koe-eläinten kokema stressi heikentää tulosten luotettavuutta
Eläinkokeet ovat yleensä erittäin huonosti toistettavia, eli vaikka tutkimusasetelma yritettäisiin toistaa täysin samana, saa toinen tutkimusryhmä vain harvoin saman tuloksen. Syyt näihin ongelmiin ovat moninaisia, kuten esimerkiksi eläinten kokemaan stressiin liittyviä.
Koe-eläinlaitoksissa hiiret ja rotat elävät pienissä ja ahtaissa muovilaatikoissa, jotka rajoittavat niiden lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista huomattavasti. Hiirilaatikoiden vähimmäiskoko on 330 cm2, joka tarkoittaa hieman suurempaa alaa kuin puolikas A4-paperiarkki. Laatikon korkeuden on oltava vähintään 12 cm. Yhdessä tämänkokoisessa laatikossa saa olla 3–4 aikuista hiirtä. Rottalaatikon vähimmäiskoko on 800 cm2, joka tarkoittaa noin 1,2-kertaista A4-paperiarkkia. Laatikon vähimmäiskorkeus on 18 cm. Tällaisessa laatikossa saa pitää 2–3 keskikokoista rottaa.
Usein hiirillä ja rotilla on käytössä kuivikkeita ja pesäkoppi, mutta ne eivät riitä virikkeiksi. Sosiaalisia eläimiä saatetaan pitää yksin, ja lisäksi itse toimenpiteet sekä ylipäätään eläinten käsittely aiheuttavat niille stressiä. Ihmisillä kroonisen stressin on todettu lisäävän sairastavuutta sekä potentiaalisesti lyhentävän elinikää.
Kanadalaistutkimuksen mukaan koe-eläinlaitosten olosuhteet aiheuttavat kroonista stressiä niissä kasvatettaville jyrsijöille, ja tämä heikentää merkittävästi koe-eläintutkimuksen tuloksia.6
Tutkimuksessa havaittiin, että tavanomaisissa laatikoissa elävien jyrsijöiden terveydentila oli heikompi verrattuna virikkeellisissä oloissa asuviin eläimiin. Tämä pahensi näiden yksilöiden sairauksia ja lisäsi kuolleisuutta. Tutkimuksessa keskityttiin syöpäsairauksiin, masennukseen, ahdistuneisuuteen, sydänkohtauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Vaikutus oli kaikissa tautityypeissä samanlainen.
Kyseinen tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia siitä, kuinka epäluotettavia ja heikosti yleistettäviä tuloksia eläinkokeet antavat. Tutkimuksessa suositellaan siirryttävän jyrsijöiden kasvattamiseen virikkeellisemmissä ja suuremmin häkeissä, jotta niistä saatavat tulokset olisivat luotettavampia. Merkittäviä aloitteita olosuhteiden kohentamiseksi ei ole kuitenkaan tehty. Olosuhteiden parantamisen sijaan resurssit tulisi kuitenkin käyttää eläinkokeettoman tutkimuksen kehittämiseen, sillä se on sekä eettisesti että kustannustehokkaasti kestävämpi tie luotettavaan ja parempaan tieteelliseen tutkimukseen.
Viitteet
4. Herrmann & Jayne (toim.) 2019
5. BIO, Informa Pharma Intelligence & QLS Advisors 2021
6. Cait, Cait, Scott, Winder & Mason 2022
Kuvat: Andrii Biletskyi / Envato Elements, Roger Kingbird / We Animals Media, iStock.com / NiDerLander, kuvitus: Sara Honkanen.