Hyönteisten käyttö ihmisravintona ja rehujen raaka-aineena
Animalian mielestä hyönteisten kasvatukseen elintarvikekäyttöön tulee suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Uuden tutkimustiedon valossa on syytä olettaa, että hyönteiset ovat kyvyiltään merkittävästi kehittyneempiä kuin aiemmin on oletettu.
Hyönteisten kasvatus ja lopetus
Hyönteisten kasvatusta elintarvikekäyttöön tuodaan Suomeen määrätietoisesti. Vaikka hyönteisten kasvatusta ruuaksi ja rehuksi perustellaan usein ekologisilla syillä, hyönteisten kasvatusta edistetään Suomessa ensisijaisesti taloudellisista lähtökohdista käsin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että hyönteistiloista puhutaan sirkkatehtaina ja hyönteisten arvo määritetään lähinnä niiden proteiinipitoisuuden perusteella.
Hyönteiset ovat lajimäärältään suurin biologinen luokka, ja hyönteisiin kuuluu keskenään hyvin erilaisia eläimiä. Tämä asettaa monia haasteita ohjeistuksille, joita hyönteisten kasvatuksesta, käsittelemisestä, kuljettamisesta ja lopettamisesta voidaan antaa.
Suomessa ei ole olemassa lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin ne kasvatusolot, joissa eri hyönteislajeja saa kasvattaa. Laissa ei ole myöskään määritelty niitä hyönteislajeja, joita saa kasvattaa elintarvikekäyttöön, eikä Suomessa ole määritelty vaatimuksia minkään hyönteislajin kasvatusolosuhteille eikä lopetusmenetelmille. Ruokavirasto on tästä huolimatta antanut yleisohjeita hyönteisten kasvatuksesta ja lopetuksesta.
Hyönteisten laajamittaisessa kasvatuksessa on käytännössä mahdotonta huolehtia yksittäisen eläimen tarpeista ja hyvinvoinnista. Hyönteisiä käsitellään massana, ei yksilöinä. Tämä koskee myös eläinten lopettamista etenkin silloin, kun puhutaan suurista yksilömääristä.
Hyönteisten kyvyistä tiedetään vähän
Tietämys hyönteisten kyvyistä ja aisteista on edelleen puutteellista. Arkiajattelussa hyönteisten saatetaan ajatella olevan jopa lähempänä kasvi- kuin eläinkuntaa ja hyönteisruoka rinnastetaan usein kasvisruokaan, vaikka kyse on elävien ja tuntevien eläinten hyödyntämisestä ja tappamisesta.
On kuitenkin olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että hyönteiset oppivat välttämään epämiellyttäviä asioita. Tämä viittaisi paitsi oppimiskykyyn myös kivuntuntokykyyn. Hyönteisillä on todettu olevan myös muun muassa taito tunnistaa yhteisönsä jäsenet. Ne voivat myös käyttää työkaluja ravinnon hankkimisessa.
Koska hyönteisten älyllisistä kyvyistä tiedetään melko vähän, esimerkiksi niiden kokeman stressin määrää on vaikea arvioida. On myös osin epäselvää, miten hyönteiset kokevat kipua ja kärsimystä. Tiedon puutteesta johtuen ei saisi kuitenkaan tehdä oletusta, ettei esimerkiksi kivuntuntokykyä olisi tai etteivät hyönteiset voisi kokea monia erilaisia tunteita.
Eläinlaki koskee myös hyönteisiä
Laki eläinten hyvinvoinnista koskee myös hyönteisten kohtelua, mutta sen soveltaminen hyönteisiin ei ole yksinkertaista.
Eläinlain perusteella hyönteistenkin osalta on otettava huomioon kunkin lajin käyttäytymis- ja fysiologiset tarpeet. Hyönteisten kohdalla tämän tulisi tarkoittaa olosuhteita, jotka ovat mahdollisimman lähellä kunkin lajin luontaisen elinympäristön olosuhteita. Erilaisten hyönteislajien kasvatusolosuhteille on kuitenkin vaikea määrittää yleisiä vaatimuksia eläinryhmän moninaisuuden vuoksi.
Eläinlaissa todetaan, ettei eläimelle saa aiheuttaa tarpeetonta tuskaa, kipua tai kärsimystä. Tutkimukseen perustuvaa tietoa hyönteisten lopettamisesta on vielä vähän. Ei ole olemassa selviä tieteellisiä vastauksia siihen, mikä on vähiten kärsimystä aiheuttava tapa lopettaa eri hyönteislajit. Vähiten kärsimystä aiheuttava lopetustapa todennäköisesti vaihtelee myös lajikohtaisesti.
Varovaisuusperiaate velvoittaa pidättäytymään hyönteisten laajamittaisesta kasvatuksesta
Varovaisuusperiaate tarkoittaa toiminnasta pidättäytymistä, jos sen voidaan olettaa aiheuttavan kärsimystä. Esimerkiksi jos jonkin toiminnan voidaan olettaa aiheuttavan hyönteisille kärsimystä, on tästä toiminnasta pidättäydyttävä tai sen toteuttamista on muokattava eläinten hyvinvointia paremmin turvaavaan suuntaan. Näin on toimittava myös, vaikka ei olisikaan täydellistä tieteellistä varmuutta siitä, miten hyönteiset aistivat ympäristöään, tai siitä, mitä niiden hyvinvointi kokonaisuudessaan tarkoittaa.
Animalian lähtökohta on, että jokainen eläin on itseisarvoinen yksilö. Eläinten, myöskään hyönteisten, käyttö ihmisravintona ei ole perusteltua tilanteessa, jossa tarjolla on laaja valikoima kasviperäisiä, terveellisiä ja ravitsevia vaihtoehtoja.
Animalian mielestä hyönteisiä ei tule käyttää ihmisravinnoksi ja suhtautuu kielteisesti myös hyönteisten kasvatukseen tuotantoeläinten rehuksi. Animalia kannustaa vegaaniseen elämäntapaan ja suosittelee kaikkien eläinperäisten tuotteiden välttämistä.
Lue lisää hyönteisistä
Sattuuko sirkkaan, tunteeko termiitti
Hyönteisravinto – eettistä vai ei?
Kuva: Dmitry Grigoriev / Unsplash