Uudessa eläinsuojelulakiesityksessä hyvää ja huonoa: emakkohäkit kielletään, turkistarhaus saa jatkua

Hallituksen juuri julkaistu esitysluonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista sisältää edelliseen versioon verrattuna useita parannuksia, joita Animalia on vaatinut vuosien varrella. Osa kysymyksistä on kuitenkin jätetty eläinsuojelulakiesityksessä ratkaisematta. Esimerkiksi turkistarhaukseen laki ei ota edelleenkään mitään kantaa.

Animalian pitkään ajamat tavoitteet parsinavetoiden sekä emakoiden tiineytys- ja porsitushäkkien kielloista ovat mukana lakiesityksessä. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään heti lain voimaan tullessa vuonna 2023. Tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Myös pihattonavetoiden investointitukien ehdoksi tulee vaatimus ulkoilutarhasta tai laitumesta.

“Tiineytyshäkeistä luopuminen oli mukana jo edellisessä lakiluonnoksessa, mutta nyt on mukaan saatu myös uusien porsitushäkkien kieltäminen, josta olemme erityisen iloisia. Pihatoissa elävien nautojen ulkoilusta ei myöskään ole aiemmin ollut mitään vaatimuksia. On hienoa, että lakiin on saatu näin monta edistysaskelta mukaan. Tiineytyshäkkien kieltämisen siirtymäaika on kuitenkin edelleen kohtuuttoman pitkä eikä vanhoja parsinavetoita tai porsitushäkkejä kielletä. Muun muassa näihin asioihin tulemme vaatimaan vielä muutoksia”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs kertoo.

Eläinsuojelulakiesityksessä on myös muita parannuksia. Esimerkiksi kalojen lopettamiseen sekä eläinten jalostukseen puututaan entistä tiukemmin ja lisäksi koirien pakollisen rekisteröinnin rinnalle tulee kissarekisteri. Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan luopua ja sitä koskevat säännökset tullaan kirjaamaan lakiin selvityksen ja lausuntokierroksen jälkeen.

Suomalaiset haluavat parempaa

Animalian vuosikymmenen mittainen työ lakiin vaikuttamiseksi näkyy luonnoksessa, mutta esimerkiksi turkistarhauksen osalta se on pettymys.

“Turkistarhaus saa jatkua, vaikka se aiheuttaa eläimille suurta kärsimystä ja on siten täysin ristiriidassa niin lain hengen kuin kansalaismielipiteen kanssa. Kansainvälisesti aika on ajamassa kannattamattoman alan ohi ja lakiuudistus olisi luonnollinen kohta kieltää tarhaus. Turkistarhauksessa Suomi jää eurooppalaisittain perässähiihtäjäksi”, Kivekäs sanoo.

Kyselyjen mukaan suomalaisten selvä enemmistö, 85 %, on täysin tai osittain sitä mieltä, että eläinten tulee voida toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan (Taloustutkimus 2021). Nykymuotoista turkistarhausta vastustaa 73 % kansalaisista  (Taloustutkimus 2020).

”Näiden lukujen valossa on outoa, että lakiluonnos ei mahdollista monien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista. Turkiseläinten verkkopohjahäkit estävät ketuille tärkeää kaivamista, minkkien uimista ja kaikkien turkiseläinten ympäristön tutkimisen tarvetta. Kyselyjen mukaan suomalaiset haluavat parempaa. Turkistarhauksen salliminen osoittaa, että Suomessa on demokratiavaje eläinasioissa, Kivekäs sanoo.

Animalia keräsi aiemmin yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa 139 000 nimen vetoomuksen, jossa vaadittiin muun muassa porsitushäkkien, parsinavetoiden ja turkistarhauksen täyskieltoa eläinsuojelulakiin.

Vielä mahdollisuus korjausliikkeeseen

Animalia vaatii, että eläinten liikkumista rajoittavat rakenteet ja verkkopohjahäkit kielletään yksiselitteisesti eläinsuojelulaissa. Tämä tarkoittaa myös vanhojen emakkohäkkien ja parsinavetoiden sekä turkistarhauksen täyskieltoa. Myös pitkiin siirtymäaikoihin pitää saada muutos.

“EU:ssa sekä parlamentti että komissio ovat asettuneet tukemaan häkkikasvatuskieltoa. Lisäksi 12 EU-maan maatalousministerit ovat jo vaatineet Euroopan laajuista turkistarhauskieltoa. Uudessa laissa tulisi ennakoida eurooppalainen kehityskulku. Odotamme paljon hallitukselta, jonka puolueiden enemmistö vastustaa turkistarhausta ja sanoo olevansa eläinten hyvinvoinnin kannalla”, Kivekäs sanoo.
 
Lisätietoja:
  
Heidi Kivekäs
toiminnanjohtaja
Animalia
heidi.kivekas@animalia.fi
puh. 050 384 5072

Kuva: We Animals