Yli 85 miljoonaa broileria päätyi viime vuonna teurastamoihin

Suomalaiset eivät murehdi broilereiden kärsimyksistä, sillä broilerintuotanto jatkaa Suomessa kasvuaan. Vain vuodessa teurastamoihin kuljetettujen broilereiden määrä kasvoi yli 3 miljoonalla yksilöllä. Tilastot ovat jälleen osin ristiriitaisia, mikä kertonee siitä, miten broileriyksilöillä ei lihantuotannossa ole merkitystä.

Vuonna 2025 Suomen teurastamoille vietiin ennätysmäärä lihabroilereita, 84 450 352 yksilöä. Lisäksi näiden emoja kuljetettiin teurastamolle 551 055 yksilöä, eli yhteensä broilereita vastaanotettiin teurastamoilla yli 85 miljoonaa yksilöä.  Jo matkan aikana lihabroilereita kuitenkin kuoli 136 724 ja emoja 307 yksilöä. Luvut perustuvat Ruokaviraston lihantarkastustilastoihin.

Tainnuttamisen ja verenlaskun jälkeen broilereiden ruumiit käyvät läpi lihantarkastuksen. Ruokaviraston tilastoinnin mukaan vuoden 2025 lihantarkastuksissa hyväksyttiin 80 918 808 lihabroilerin ja 342 338 broileriemon lihat. Broileritilastot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä Animalia-mediassa tuotiin esiin jo viime vuonna, että viranomaisten tilastoinneissa on eroja. Tilanne on jälleen sama: Luonnonvarakeskuksen mukaan lihantarkastuksissa hyväksyttiin 82 079 829 lihabroileria ja 357 533 broileriemoa vuonna 2025. Heittoa on 1,1 miljoonan yksilön verran Ruokaviraston tilastoon. Edellisessä selvityksessämme vuoden 2024 luvuissa eroa oli 1,6 miljoonan yksilön verran.

Tilastojen sekavuus kuvastanee sitä, miten olematon merkitys yksilöillä on silloin, kun puhutaan kymmenistä miljoonista linnuista.

Ennen teurastusta ei lintuja hylätä lainkaan

Broilerit kuljetetaan teurastamoihin muovilaatikoissa, joihin ne pakataan tiloilla. Lintujen kunto pitää tarkastaa niiden saapuessa teurastamoon. Koska broilereita on niin paljon ja ne kuljetetaan tiiviisti pakatuissa laatikoissa, on eläinten yksilöllinen tarkastaminen käytännössä mahdotonta. Tästä kertoo se, ettei yhtäkään lihabroileria hylätty teurastamotarkastuksissa elävänä vuonna 2025. Emojakin hylättiin vain kolme yksilöä.

Esimerkiksi nauta- ja sikateurastamossa eläimiä lopetetaan ennen tarkastusta ja hylätään jo elävinä, koska nautojen ja sikojen pitää itse pystyä kävelemään teurastamossa. Eläimen kuntoa on helpompi arvioida isosta eläimestä, jonka on pysyttävä omilla jaloillaan, kuin ahtaaseen verkkolaatikkoon pakatuista broilereista.

Teurastuksen jälkeen broilereille tehdään lihantarkastus eli niiden kelpoisuus elintarvikkeeksi tarkastetaan. Lihantarkastuksessa hylättyjä broilereita oli suurin piirtein saman verran kuin edellisvuonnakin, noin kolme miljoonaa yksilöä. Tilastoiden perusteella ei pystytä sanomaan tarkkaa lukua yksilöinä, sillä osa broilereista hylätään kokonaan, osa osittain.

Vuonna 2025 itsestään kuolleita ja lihantarkastuksessa kokonaan hylättyjä broilereita oli  2 881 293 yksilöä. Tämä vastaa noin 3,4 prosenttia teurastamolle tuoduista lihabroilereista. Ruokaviraston tilastot eivät ole aivan helposti tulkittavia, sillä tilastoissa näkyvät hylättyjen ja itsestään kuolleiden lintujen määrät eivät täsmää lopullisesti tarkastuksessa hyväksyttyihin broilerimääriin. Teurastamolle tuotujen ja lihantarkastuksessa hyväksyttyjen lihabroilerien erotus oli 3,5 miljoonaa. Se, että luvut eivät täsmää, johtunee osittain hylättyjä -kategoriasta ja tilastointitavasta. Broileriemoja kuoli itsestään tai hylättiin kokonaan lihantarkastuksessa peräti 37 prosenttia eli 203 532 yksilöä. Lisäksi osittain hylättyjä oli 36 0007 yksilöä.

Hylkäysten syyt broilereilla

Syyt ovat linjassa edellisvuoden tietojen kanssa, mutta muut syyt -kategoriassa on enemmän lintuja. Muut syyt -kategoria pitää sisällään monia eri syitä, kuten epämuodostumia, yleistulehduksen ja luuston kasvuhäiriöt.

Millaisia broilereiden sairaudet ovat?

Erilaiset sairaudet aiheuttavat broilereiden hylkäämisen lihantarkastuksessa, ja bakteeritulehdukset ovat näistä yleisimpiä. Niistä käytetään termejä selluliitti, dermatiitti, flegmoni ja paise, ja ne kaikki aiheuttavat linnuille kipua. Tulehdukset syntyvät, kun iholla olevista naarmuista pääsee bakteereja elimistöön. Ne kehittyvät yleensä kasvatusolosuhteiden takia, kuten huonolaatuisen pehkun vuoksi.  Naarmut taas syntyvät esimerkiksi lintujen raapiessa toisiaan ahtaissa olosuhteissa.

Yleinen hylkäyssyy broilereilla on myös vesipöhö, joka tarkoittaa hapen puutetta elimistössä. Hapenpuute syntyy usein huonon hengitysilman seurauksena, ja sitä pahentaa myös broilereiden nopea kasvu. Vesipöhö aiheuttaa linnulle hengitysvaikeuksia ja väsymystä. Lintu hylätään, koska laajentuneeseen vatsaonteloon on kertynyt nestettä.

Kuihtuminen tarkoittaa voimakasta lihasten surkastumista ja rasvakudoksen häviämistä. Se kertoo laihtumisesta, mikä johtuu kroonisista sairauksista tai siitä, että lintu ei ole saanut kunnolla rehua. Broilereissa havaitut verenvuodot ja tuoreet murtumat syntyvät puolestaan teuraskuljetuksen ja käsittelyn aikana.

Myös tiloilla kuolee miljoonia lintuja

Jo ennen teuraskuljetusta kuolee paljon lintuja. Broilereiden äärimmäisen nopeaksi jalostettu kasvu sekä hallien olosuhteet aiheuttavat huomattavaa kuolleisuutta. Broilerin henki on halpa, joten kymmenientuhansien lintujen hallissa ei edes yritetä hoitaa yksittäisten lintujen sairauksia. Sairas lintu tapetaankin suoraan murtamalla sen niska. Ennen tätä lintu on kuitenkin ehtinyt kärsiä kivuista ja myös tappaminen aiheuttaa eläimelle kipua ja ahdistusta.

Kuolleita lintuja löytyy kasvattamosta päivittäin ja viiden kasvatusviikon aikana kuolee usein yli 3 prosenttia broilereista. Tämänhetkisen arvion mukaan Suomessa kuolee kasvatusaikana yli 2,5 miljoonaa broileria vuodessa.

Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät suureksi osaksi niiden äärimmilleen jalostettuun lihasten kasvuun, jota tukevat myös tehokas ruokinta ja valaistuksen säätely. Kun lihasmassa lisääntyy nopeasti, eivät sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut ehdi kehittyä samassa tahdissa. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilereiden luontainen käyttäytyminen vähenee, minkä seurauksena ne liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vähemmän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina.

Animalian Tuhotuotetut – Broilerinkiusausta perhetilalta -kampanjan tarkoitus on muuttaa suunta, joka jauhaa yhä enemmän broileriyksilöitä alati lisääntyvässä tuotannossa. Broilerit ovat tuntevia eläimiä, eivät pelkkiä kilogrammoja. Tuhotuotetut-kampanja-sivulla pääset katsomaan, millä tahdilla Suomessa broilereita teurastetaan. Rullaava luku Broileritehdas-laskurissa perustuu uusimpiin teurastustilastoihin ja laskennalliseen teurastusvauhtiin.

Lähteitä

Ruokavirasto siipikarjan lihantarkastuslöydökset 2025 (pdf)
Ruokavirasto siipikarjan lihantarkastuslöydökset 2024 (pdf)
Luonnonvarakeskus Lihantuotanto: Teurastukset teurastamoissa -tilasto
Ruokavirasto Elintarviketurvallisuus Suomessa 2025

Kuva: Benjamin Blomstedt