Miten puolustimme eläimiä vuonna 2025?

Vuosi oli täynnä vaikuttamistyötä ja tapahtumia. Vuoden aikana keräsimme vetoomuksiin nimiä, teimme kuntavaalikampanjaa ja avasimme kokonaan uuden Tuhotuotetut-broilerikampanjan.

Toimimme eläinkokeiden vähentämisen puolesta

Luovutimme alkuvuodesta eduskunnalle Loppu eläinkokeille -vetoomuksen, jossa vaaditaan hallitukselta sitoutumista eläinkokeiden vähentämiseen sekä lisärahoitusta eläinkokeettomille tutkimusmenetelmille. Vetoomus keräsi lähes 20 000 allekirjoitusta.

Vetosimme syksyllä EU-komissioon, jotta EU pitäisi kiinni eläinkokeettomuuteen tavoitteistaan ja vauhdittaisi eläinkokeettoman tieteen kehitystä. Komissio tulee julkaisemaan turvallisuustutkimuksen eläinkokeiden lopettamiseen tähtäävän suunnitelman keväällä 2026. Haluamme varmistaa, että suunnitelma on kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen.

Edistimme kasviperäistä joukkoruokailua kuntavaaleissa

Osallistuimme Puolet parempaa -kampanjaan yhdessä Greenpeace ja Luontoliiton kanssa ja kampanjoimme eläinten ja kasvisruoan puolesta kuntavaaleissa. Julkaisimme Eläinpoliittisen sitoumuksen sekä puoluekyselyn. Sitoumuksen allekirjoitti 943 kuntavaalien ehdokasta yli 200 kunnasta, ja heistä lähes 230 valittiin valtuustoihin.

Aloitimme uuden Tuhotuotetut-kampanjan

Aloitimme eläinten päivänä uuden monivuotisen Tuhotuotetut-kampanjan broilerien puolesta. Julkaisimme ensimmäisen Broileribarometrin. Sen mukaan lähes puolet suomalaisista (43 %) on sitä mieltä, että broilereiden jalostus aiheuttaa linnuille kärsimystä, johon tulisi puuttua. Suomalaisista 57 % hyväksyy broilerintuotannon, vaikka se aiheuttaisi luontokatoa ja 39 prosenttia pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Barometri on osa Animalian syksyllä käynnistynyttä Tuhotuotetut-kampanjaa.

Vuoden 2025 eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalia myönnettiin Atrialle. Atria on kyseenalaisesti ansioitunut kehittämällä ponnekkaasti eläinten oikeuksia polkevia käytäntöjä. Ylivoimaiseksi voittajaksi Atria nousi erityisesti Nurmon uuden siipikarjatehtaan vuoksi. Palkinnon saajan sai päättää yleisö viidestä ehdokkaasta.

Marraskuussa paljastimme, että Suomessa hylätään lähes neljä miljoonaa broileria teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Joulukuussa julkaisimme verkkosivuillamme 3D-broilerin, joka karulla tavalla konkretisoi broilereiden sairauksia ja kärsimystä tiloilla.

Vaikutimme turkiseläinten ja tuotantoeläinten puolesta

Alkuvuodesta paljastimme, että tarkastusraporttien perusteella turkistarhoilla on ollut merkittäviä puutteita lintuinfluenssan torjunnassa, vaikka lain mukaan niiden tulisi huolehtia siitä.

Keväällä julkaistiin kelvoton luonnos uudeksi turkisasetukseksi. Olimme yhteydessä asetuksen heikkoudesta kansanedustajiin ja vaadimme sen hylkäämistä. Käynnistimme aiheesta myös vetoomuksen, jossa vaaditaan riittämättömän turkisasetuksen hylkäämistä ja turkistarhauskiellon kirjaamista eläinten hyvinvointilakiin. Luovutimme vetoomuksen elokuussa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille. Vetoomuksen allekirjoitti yli 30 000 henkilöä.

Turkistarhaus loppui Ruotsissa ja Bulgariassa sekä kiellettiin Puolassa. Ruotsissa tuettiin minkkitarhaajia kasvatuksen lopettamisessa. Bulgarian viimeinen minkkitarha joutui lopettamaan toimintansa, kun minkki lisättiin maan vieraslajilistalle. Euroopan suurin turkistarhausmaa Puola kielsi turkistarhauksen 8 vuoden siirtymäajalla.

Euroopan unioni lisäsi kesällä amerikanminkin EU:n vieraslajilistalle. Päätöksen myötä minkin turkistarhauksesta tulee kiellettyä EU:n alueella kahden vuoden siirtymäajalla. Suomi hakee kuitenkin poikkeuslupaa minkin tarhaamiselle. Teimme vaikuttamistyötä, jotta Suomi ei hakisi tätä poikkeuslupaa ja jotta EU ei myöntäisi poikkeuslupaa yhdellekään jäsenvaltiolle.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi heinäkuussa tieteellisen raportin turkiseläinten hyvinvoinnista. Raportin mukaan eläinten kasvattaminen verkkopohjaisissa häkeissä turkiksia varten aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointiongelmia. EFSA:n mukaan turkiseläinten kasvatus nykyisenkaltaisissa häkeissä tulisi lopettaa. EFSA laati raporttinsa Euroopan komission pyynnöstä. Toimitimme EFSAlle tietoja Suomen turkistarhauksesta raporttia varten.

Lokakuussa julkaistiin eläinjärjestöjen toimeksiannosta raportti, jossa oli selvitetty turkistarhauksen kaikki talousvaikutukset EU:ssa. Raportissa turkistarhauksen todettiin aiheuttavan satojen miljoonien eurojen kustannukset EU-kansalaisille vuosittain. Animalia toimitti raporttiin tietoja Suomen osalta. Toimitimme tietoja turkistarhauksen sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista myös selvitykseen, jonka Euroopan komissio teettää osana Fur Free Europe -kansalaisaloitteen käsittelyä. Lisäksi olimme yhteydessä europarlamentaarikkoihin aloitteen puolesta ja jotta komissio edistäisi lupaamaansa eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistusta.

Paljastimme huhtikuussa, että hallitus aikoo perua eläinlakiin kirjatun porsaiden kirurgisen kastraation kiellon. Aloimme kerätä nimiä tätä vastustavaan vetoomukseen. Syyskuussa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa otti vastaan vetoomuksemme, jossa vaaditaan porsaiden kirurgisen kastraation kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 23 000 henkilöä. 

Jätimme vuoden aikana kaikkiaan 12 lausuntoa valtioneuvostolle, ministeriöille ja komissiolle, joissa puolustimme muun muassa koe-eläimiä, otimme kantaa kasvisruuan edistämisen puolesta, vaadimme eläintenpitokiellon käytön lisäämistä, vastustimme susien metsästystä sekä vaadimme turkisasetuksen hylkäämistä ja turkistarhauskieltoa. Myös useat Animalian alueelliset ryhmät jättivät lausuntonsa turkisasetukseen ja porsaiden kastraatiokiellon perumiseen liittyen.

Osallistuimme kahteen valiokuntakuulemiseen turkistarhauksesta ja susista. Lisäksi vastasimme useisiin EU-komission tietopyyntöihin ja kyselyihin eri eläinoikeuskysymyksiin liittyen.

Viestimme podcastissa, Animalia-mediassa ja somessa

Tiedotimme vuoden aikana 17 kertaa. Aiheina olivat muun muassa koe-eläimet, turkistarhaus, possujen kastraatiokielto, kuntavaalit ja broileribarometri. Eläinoikeuspodcastissa julkaistiin jaksoja eläinkokeista, kuntavaaleista, turkistarhauksesta ja broilereista.

Animalia-mediassa julkaistiin vuoden aikana yli 50 artikkelia, joissa kerroimme niin turkistarhauksesta, eläintuotannosta kuin koe-eläintoiminnastakin. Mukaan mahtui niin tutkivaa journalismia kuin lyhyitä uutisia. Animalia-media on eläinoikeusaiheinen verkkolehti. Julkaisimme yhä myös painettua Animalia-lehteä, joka ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa.

Somekanavamme olivat vuoden aikana erittäin aktiivisia. Kymmenet tuhannet seuraajat osallistuivat keskusteluihin niin Instagram-, Facebook– kuin Bluesky-tileillämme. Julkaisimme tiettyjä aiheita myös TikTokissa, YouTubessa ja LinkedInissä.

Vapaaehtoisemme ympäri Suomen järjestivät vuoden aikana erilaisia kursseja, mielenosoituksia, lukupiirejä, tapaamisia ja tempauksia noin 200 kertaa. Jokainen tapahtuma, paljastus, kampanja ja vetoomus vie meitä lähemmäs maailmaa, jossa eläinten oikeuksia kunnioitetaan. Kaikki yhdessä tekemämme teot eläinten puolesta eivät edes mahdu tähän juttuun. Kiitos, että olet mukana tässä työssä.

Yhdessä teemme muutoksen.

Työmme ei olisi mahdollista ilman sinua – jokainen lahjoitus auttaa!

Kuva: Jussi Jänis