Kasvatettu kala on tuotantoeläin

Kalankasvatus on usein unohdettu eläintuotannon muoto. Se aiheuttaa kärsimystä eläimille ja rehevöittää vesistöjä.  

Loputonta ympyrän uimista vastavirtaan. Samassa altaassa olevien tuhansien muiden yksilöiden väistelyä, yhteen hankautuvia eviä. Tällaista elämää elävät ne noin seitsemän miljoonaa kalaa, jotka vuosittain kasvatetaan ja tapetaan suomalaisissa kalankasvattamoissa. 

Kalojen elämä alkaa hautomoista, joissa emokaloista lypsetty mäti hedelmöitetään ja myöhemmin poikaset kuoriutuvat. Hautomoista kalat kuljetetaan poikaslaitokseen ja sieltä vielä eteenpäin ruokakalalaitoksiin, joissa ne teurastetaan 2–3 vuoden iässä.  

Käytännössä kalankasvatus tapahtuu teollismaisissa olosuhteissa, joissa kalat elävät kooltaan hyvin rajatussa kasvatusaltaassa. Suomen yleisin kasvatettava kala on kirjolohi. Ne kasvatetaan lopulliseen teuraskokoon yleisimmin meressä olevissa verkkoaltaissa, joissa on kymmeniätuhansia yksilöitä. 

Tyypilliset kirjolohen kasvatukseen liittyvät ongelmia ovat johtuvat tilasta, tai pikemminkin sen puutteesta. Kalojen kasvatustiheydelle ei ole asetettu mitään rajoituksia, eikä laissa vaaditaan myöskään esimerkiksi virikkeiden tarjoamista kaloille. Seuraus on, että kalat uivat ahtaissa altaissa samaan suuntaan päättymätöntä ympyrää: rajallinen tila aiheuttaa niille stressiä, jonka vuoksi niillä esiintyy aggressiivista käytöstä toisiaan kohtaan erityisesti ruokinnan yhteydessä. Kaloilla esiintyy myös erilaisia epämuodostumia ja sairauksia. Kirjolohi on vaelluskala, joka luonnossa voi uida pitkiä matkoja, joten allaskasvatus rajoittaa voimakkaasti sen mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. 

Hidas kuolema tukehtumalla

Suomessa on kalojen teurastuksessa edelleen käytössä valtaosin hiilidioksiditainnutus. Se tarkoittaa hidasta tukehtumiskuolemaa, kun veteen lisätään hiilidioksidia kalat tukehduttava määrä. Lohikaloilla esiintyy voimakkaita pakoreaktioita ja stressiä hiilidioksiditainnutuksen aikana. Lohella kestää jopa kuusi minuuttia menettää hiilidioksidivedessä tajuntansa. Norjassa kalojen hiilidioksiditainnutus on ollut kiellettyä jo lähes 20 vuotta, ja Animalian mielestä myös Suomen olisi kiellettävä kalojen julma tukehduttaminen hiilidioksidilla. 

Kieltoa tukevat useat ohjeistukset. Kansainvälinen eläintautijärjestö OIE on todennut vedessä eläviä eläimiä koskevassa ohjeistuksessaan, että hiilidioksiditainnutus johtaa heikkoon eläinten hyvinvointiin ja suosittelee mekaanisia tai sähköisiä tainnutusmenetelmiä. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on todennut vertailussaan hiilidioksiditainnutuksen johtavan eri menetelmistä huonoimpiin seurauksiin hyvinvoinnin kannalta. 

Kalat ovat yksilömääräisesti laskettuna toiseksi suurin Suomessa elävä tuotantoeläinryhmä broilereiden jälkeen. Kalojen yksilömääriä ei kuitenkaan tilastoida, vaan kasvatettujen ja teurastettujen kalojen määrät ilmoitetaan kilogrammoina. Kaloja kasvatetaan Suomessa noin 15 miljoonaa kiloa vuodessa. Yksilömäärinä tämän voi laskea tarkoittavan noin 7 miljoonaa kalaa, kun kirjolohien keskipainoksi arvioidaan kaksi kilogrammaa.   

Kalankasvattamoita on Suomessa yli 200. Suomessa kasvatettavasta kalasta 95 prosenttia on kirjolohta. Toiseksi eniten kasvattamoissa kasvatetaan siikaa. Ammattikielessä käytetään termejä kalanviljelylaitos ja kalanviljely, jotka ovat vievät pois ajatuksemme tuntevista ja älykkäistä eläimistä, kaloista. 

Kalankasvatus aiheuttaa myös ympäristöongelmia. Kalojen uloste ja rehujäämät rehevöittävät ja autioittavat Itämerta. Suomalaisille kirjolohille syötettävä rehu sisältää arviolta 10–15 prosenttia ulkomailta tuotua soijaa, jonka viljely taas aiheuttaa muun muassa metsäkatoa. Lähes 80 prosenttia kalankasvatuksesta tapahtuu verkkoaltaissa meressä.

Kalankasvatuksen ongelmiin on puututtava 

Animalia suhtautuu kalankasvatukseen kriittisesti. Kaloihin tulee suhtautua kuten muihinkin eläinlajeihin, itseisarvoisina yksilöinä.  

Kasvatettavien kalojen hiilidioksiditainnutus tulee kieltää. Tämän lisäksi kalankasvatusta koskevia eläinsuojelutarkastuksia ja tiedonkeruuta tulee lisätä ja rikkomuksiin puuttua, sekä kalojen kasvatustiheyttä säädellä tarkemmin. 

Animalian tavoitteena on, että Suomessa ei valtiollisilla toimilla lisättäisi kalankasvatusta tai kalansyömistä, vaan kaikki panostus kohdennettaisiin kasviperäisten proteiinien käytön ja tuotannon lisäämiseen.

Kuva: istock.com / josefkubes