Eläinkoeraportti – Esipuhe ja sanasto

Esipuhe ja sanasto

Esipuhe

Eläinkokeet ovat hitaita, epäluotettavia, epäeettisiä ja kalliita. Animalian tavoitteena on ollut järjestön alkuajoista alkaen eläinkokeeton maailma. Animalia perustettiin vuonna 1961 nimellä Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto ry. Vuonna 1968 yhdistyksen nimi muutettiin Koe-eläinten Suojeluksi, ja myös yhdistyksen lehti kantoi samaa nimeä.   

Vuonna 1971 perustettiin Koe-eläinten Suojelun Säätiö, nykyinen Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita. Vuosittaista kansainvälistä koe-eläinten päivää alettiin viettää 24.4.1979, ja ensimmäinen koe-eläinasetus säädettiin vuonna 1985. Pari vuotta myöhemmin Suomessa alettiin tilastoida käytetyt koe-eläimet. Yhdistys vaati jo 1960-luvun alussa, että ”jokainen eläinkoe on rekisteröitävä ja rekisterin on oltava eläinsuojeluvalvojien nähtävissä”. 

Olemme vuosien varrella vaikuttaneet siihen, että eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttö yleistyy. Olemme kampanjoineet ja vaikuttaneet poliitikkoihin niin Suomessa kuin EU:ssa. Olemme ylläpitäneet pitkään eläinkokeettoman kosmetiikan Humane Cosmetic -standardia eli eläinkokeettoman kosmetiikan listaa Suomessa.    

EU:n koe-eläindirektiivin päämääräksi on jo kirjattu, että tulevaisuudessa eläinkokeista tulee päästä unionin alueella eroon. Komissio onkin sitoutunut eläinjärjestöjen työn ansiosta eläinkokeiden osittaiseen lopettamiseen. EU:ssa kuitenkin käytetään yhä valtavasti eläimiä perustutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja turvallisuustutkimuksessa. Askelmerkit tavoitteen saavuttamiseksi puuttuvat kokonaan. Seuraavaksi tuleekin saada suunnitelma kaikista eläinkokeista eroon pääsemiseksi.  

Tässä raportissa käsitellään eläinkokeita ja eläinkokeetonta tutkimusta. Löydät raportista tuoreet tiedot siitä, kuinka paljon Suomessa ja EU:ssa käytetään koe-eläimiä ja miksi eläinkokeita tehdään. Opit, miksi eläinkokeet ovat huonoa tiedettä ja kuka päättää eläinkoeluvista.   

Animalian tavoitteena on suunnitelma eläinkokeiden lopettamisesta Suomessa ja EU:ssa, ja tässä julkaisussa esitellään askeleet kohti eläinkokeettomuutta.  

Sanasto 

3R 

on William Russellin ja Rex Burchin vuonna 1959 lanseeraama ohjeistus kohti eettisempää tiedettä. Lyhenne on johdettu englannin kielen sanoista replacement eli korvaaminen, reduction eli vähentäminen ja refinement eli parantaminen, joka tarkoittaa eläinkokeiden muokkaamista eläimille vähemmän kärsimystä aiheuttaviksi. 

In vitro 

on latinaa ja merkitsee kirjaimellisesti lasissa (eli koeputkessa tai lasimaljassa) tehtävää koetta tai tutkimusta. In vitro -menetelmissä käytetään solulinjoja, kantasoluista erilaistettuja soluja ja primaarisoluviljelmiä, eri solutyyppien yhteisviljelmiä sekä kudos- ja elinmalleja. Termiä käytetään runsaasti viitatessa eläinkokeettomiin menetelmiin. 

In vivo 

on latinaa ja merkitsee elävässä (eläimessä) tehtävää koetta tai tutkimusta. 

In silico

-tutkimuksissa hyödynnetään tietokoneita, tietomassoja ja algoritmeja. Käytössä on useita erilaisia tietokoneohjelmia, joilla voidaan esimerkiksi määrittää tietyn molekyylin kulkeutuminen elimistössä. 

EURL ECVAM = EU Reference Laboratory for alternatives to animal testing 

on EU:n referenssilaboratorio, joka edistää eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämistä ja validointia sekä jakaa tietoa 3R-menetelmistä. 

Eläinkoe 

määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille vähintään neulan pistoon verrattavan määrän kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa. Yksittäinen neulanpisto tai muu vastaava eläinkoe on Suomen laissa nimeltään toimenpide. Eläinkokeet lajitellaan koe-eläindirektiivin mukaan neljään ryhmään niiden eläimille aiheuttaman haitan perusteella: 1 – ei toipumista, 2 – lievä, 3 – kohtalainen ja 4 – vakava. 

FHAIVE 

on Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva tutkimuslaitos, joka kehittää eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä. FHAIVE (Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches) jatkaa aiemmin Tampereella toimineen FICAMin työtä. FHAIVEn tavoite on yhdistää edistykselliset in vitro -mallit toksikogenomiikan ja tekoälyn kanssa, jotta eläinkokeiden korvaaminen olisi mahdollisimman tehokasta. 

Hanke 

on työohjelma, jolle on määritelty tieteellinen tai opetuksellinen tavoite ja johon kuuluu vähintään yksi toimenpide eli eläinkoe. 

Hankelupalautakunta 

myöntää eläinkoeluvat eli hankeluvat Suomessa. Jokainen EU-alueella tehtävä eläinkoe tarvitsee luvan. Hankelupalautakunta oli aiemmin nimeltään eläinkoelautakunta ELLA. 

Humane Cosmetic -standardi 

on eläinkokeettoman kosmetiikan sertifikaatti, jota varten jokainen yritys auditoidaan eläinkokeettomuuden varmistamiseksi. Suomessa sertifikaattia ylläpitää Animalia. 

Humane endpoint 

tarkoittaa lopetuspistettä eli niitä kriteereitä, joiden ylittyessä koe-eläin tulisi lopettaa välittömästi. Kun tarpeelliset tiedot on saatu, eläin tulee lopettaa. 

Juliana von Wendtin Säätiö 

on suomalainen säätiö, joka rahoittaa eläinkokeetonta tutkimusta. 

Organ-on-a-chip-teknologia 

on bioteknologian menetelmä, jossa ihmissoluista voidaan kasvattaa eri elimien kudoksia muistuttavia rakenteita. Näissä voidaan tutkia sairauksia sekä niiden hoitoa solutasolla. 

Perustutkimus 

tarkoittaa yleisen tiedon lisäämistä ilman suoraa tavoitetta esimerkiksi lääkehoidon löytymisestä sairauteen – siis erilaisten biologisten ilmiöiden tutkimista. 

Soveltava tutkimus 

tarkoittaa ratkaisujen, kuten lääkehoitojen, tavoittelemista tutkimuksessa. 

Takautuva arviointi 

tarkoittaa aluehallintoviraston tekemää tiettyjen eläinkokeiden arviointia tutkimuksen päättymisen jälkeen. Se on tehtävä kaikille sellaisille eläinkokeille, joissa käytetään apinoita, tai joihin sisältyy vakaviksi luokiteltuja toimenpiteitä. Eläinkokeen takautuvassa arvioinnissa 

arvioidaan sitä, miten tutkimuksen tavoitteet on saavutettu, millaista on ollut eläimille aiheutettu haitta sekä toimenpiteiden vakavuus ja paljonko eläimiä on käytetty. Lisäksi arvioidaan seikkoja, jotka saattavat edistää korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen toteuttamista jatkossa. 

Tavoitekasvatettu eläin 

on koe-eläintarkoitukseen kasvatettu eläin, joita eläinkokeissa valtaosin käytetään. 

Toimenpide 

tarkoittaa eläimen käyttämistä tieteelliseen tutkimukseen, josta aiheutuu vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua tai kärsimystä eläimelle, tai sellaisten muuntogeenisten eläinten kasvattamista, josta aiheutuu eläimille vastaavaa kipua tai kärsimystä. 

Validointi 

on menettely, jolla arvioidaan testimenetelmän soveltuvuutta ja luotettavuutta. Jokainen eläinkokeeton tutkimusmenetelmä on validoitava, jotta sillä voidaan korvata viranomaisten vaatimia eläinkokeita. 

Vaihtoehtoinen menetelmä 

tarkoittaa turvallisuustestauksessa validoitua ja viranomaisten hyväksymää eläinkokeen korvaavaa testimenetelmää. Suppeassa merkityksessä eläinkoetta korvaavan vaihtoehtoisen menetelmän tulisikin antaa sama tulos kuin eläinkokeen. Laajassa merkityksessä eläinkokeille vaihtoehtoisilla menetelmillä voidaan kuitenkin tarkoittaa mitä tahansa keinoa, jolla kerätään tieteellistä tietoa aiheuttamatta eläimille kärsimystä tai käyttäen eläinystävällisimpiä mahdollisia tutkimustapoja. 

Kuvat: Andrii Biletskyi / Envato Elements, Roger Kingbird / We Animals Media, iStock.com / NiDerLander, kuvitus: Sara Honkanen.