Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta maatalouden investointituen hyväksyttävistä yksikkökustannuksista

Animalia kiittää lausuntopyynnöstä.

Asetuksen liitteessä on lueteltu investointitukiin oikeutetut maatalouden muodot. Liitteestä on poistettu porsitushäkilliset emakkosikalat, mitä perustellaan juuri hyväksytyllä eläinten hyvinvointilailla. Kannatamme tätä poistoa. Liitteeseen on kuitenkin jätetty parsinavetat sekä turkistarhat. Vaadimme näiden molempien poistamista liitteestä.

Turkistarhat

Turkistalous on kuoleva ala, jonka investointien tukeminen ei ole taloudellisesti, tuottajien näkökulmasta eikä eläinten hyvinvoinnin kannalta perusteltua.

Turkisalan laskusuhdanne on ollut voimakas jo vuosia. Suomessa toimii enää hieman yli 500 turkistarhaa. Välilliset työllisyysvaikutukset mukaan lukien ala työllistää Suomessa alle 2 000 henkilöä.  Yli puolessa yrityksistä henkilötyövuodet jäävät alle yhden eli tarhaustoiminta on osa-aikaista. Kaksi kolmasosaa yrityksistä kuuluu pienimpään liikevaihtoluokkaan, joka on suuruudeltaan 0–99 999 euroa vuodessa.

Vuonna 2019 yhteisöveroja maksoi vajaa kolmasosa turkistarhausosakeyhtiöistä (135 kpl, 29 %), kun taas lähes kolme neljäosaa yhtiöistä (364 kpl, 71 %) ei maksanut niitä lainkaan. Alan vaikutus Suomen nettovientiin on 0,2 %. Lisätietoja alan taloudellisesta tilanteesta sekä tulevaisuuden vaihtoehdoista voi lukea professori Eija Vinnarin tekemästä selvityksestä turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuudesta: https://animalia.fi/exit/

Turkisalaa tuettiin koronapandemian aikana 33 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin silloin tukiehtojen vastaisesti myös turkistarhoille, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa jo vuosia ennen pandemiaa. Animalian teettämän ja Taloustutkimuksen maalis-huhtikuussa 2022 toteuttaman kyselyn mukaan 75 % suomalaisista vastustaakin joko täysin tai osittain turkistarhauksen rahallista tukemista.

Turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen uudistaminen on ollut vuosia kesken. Koko alan tulevaisuus Suomessa on tästäkin syystä auki. On mahdollista, että asetusta uudistettaessa alan toimintamahdollisuudet Suomessa loppuvat, jos eläinten pito-olosuhteita muutetaan merkittävästi. Tarhaajien itsensäkään kannalta ei ole kestävää, että heitä kannustetaan investointeihin alalle, jonka tulevaisuus on hyvin epävarma. On myös mahdollista, että uusi hallitus tulee tekemään päätöksen alan kieltämisestä Suomessa.

Tämän lisäksi on myös erittäin mahdollista, että turkistarhaus tullaan kieltämään pian koko EU:ssa, kun käsittelyssä oleva eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistus saatetaan loppuun. Yli 1,7 miljoonaa EU-kansalaista allekirjoitti eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan turkistarhauksen kieltoa. EU-komissio tulee huomiomaan myös tämän kansalaisaloitteen päätöksenteossaan.

Turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä lähes kaikkien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Turkistarhojen eläimet kärsivät tämän vuoksi käytöshäiriöistä, kuten stereotyyppisestä käyttäytymisestä ja kannibalismista, pelkotiloista, apatiasta ja monista sairauksista.

Parsinavetat

Uusien parsinavettojen rakentaminen kielletään juuri hyväksytyssä eläinten hyvinvointilaissa. Onkin tämän lain vastaista, että parsinavetoille myönnettäisiin edelleen investointitukia. Uusien parsinavetoiden rakentaminen on kiellettyä, ja myös vanhojen parsinavetoiden korjaaminen tulee jättää investointitukien ulkopuolelle. Parsinavetat heikentävät nautojen hyvinvointia eikä niiden käytön jatkamista tule tukea. Parsinavetat tulee poistaa liitteestä aivan kuten on tehty emakoiden porsitushäkeillekin.

Edellä mainittujen syiden vuoksi vaadimme, että turkistarhat ja parsinavetat on jätettävä pois tästä asetuksesta ja maatiloille tarkoitettujen investointitukien piiristä.

Kuva: Laura Uotila