Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Animalia ry kiittää lausuntopyynnöstä.

Haluamme kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että nyt esitetty budjetti jatkaa huomattavaa eläintuotannon tukemista, vaikka eläintuotanto aiheuttaa merkittäviä eläinten hyvinvointiongelmia, kiihdyttää luontokatoa ja lisää ilmastopäästöjä. Eläintuotannon tukemisen sijaan tarvitsisimme määrätietoisen siirtymän kohti kasviproteiinien viljelyn ja kasvipohjaisen ruoantuotannon lisäämistä suoraan ihmisravinnoksi.

Kasvipohjaisen elintarviketuotannon tukeminen

Julkisen rahoituksen tulisi edistää yhteiskunnan pitkän aikavälin tavoitteita, kuten eläinten hyvinvoinnin parantamista, ilmastokestävyyttä ja ruokajärjestelmän kestävää murrosta. Tukijärjestelmää tulisi uudistaa siten, että eläinperäisen tuotannon tukia vähennetään vaiheittain ja kasviproteiinien viljelyn tukia kasvatetaan. Samoin investointituissa tulisi painottaa siirtymää kohti kasvipohjaista elintarviketuotantoa ja tukea tiloja tässä siirtymässä.

Budjetissa huoltovarmuus nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi ja siihen myös budjetoidaan merkittävästi rahaa (01. Hallinto ja tutkimus, kohta 40). Haluamme muistuttaa, että suuri osa eläintuotannosta on riippuvaista ulkomaisesta rehuntuotannosta, lannoitteista ja muista tuotantopanoksista. Huoltovarmuuden kannalta kotimaisen kasviproteiinituotannon vahvistaminen olisikin tärkeää, koska suoraan elintarvikekäyttöön tarkoitettu kasvituotanto on huomattavasti resurssitehokkaampaa kuin eläintuotanto ja vähemmän riippuvaista ulkomaisista tuotantopanoksista.

Julkisia tukia ei tule käyttää kalankasvatuksen lisäämiseen (40. Luonnonvaratalous, kohdat 31, 51 ja 62 kalankasvatusta koskevin osin). Kalankasvatus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja rehevöittää vesistöjä. Tämän vuoksi kalankasvatukseen osoitetut kehittämistuet tulee lakkauttaa ja käyttää ne sen sijaan kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehittämiseen.

Tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan erityisesti kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehittämisellä, kuten uusilla kasviproteiinituotteilla, ja niihin perustuvalla elintarvikeviennillä. Nyt budjetista esitetään poistettavaksi kasvipohjaisen ruuan kysyntää, tarjontaa ja markkinoiden kasvua sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla edistävän Pro Vege ry:n rahoitus (20. Maa- ja elintarviketalous, kohta 47). Esitämme tämän rahoituksen palauttamista budjettiin.

Eläinten hyvinvointikorvaukset

Budjetissa eläinten hyvinvointikorvaukset pysyvät ennallaan eli 74 miljoonassa eurossa (10. Maaseudun kehittäminen, kohta 43). Eläinten hyvinvointikorvauksia jaettaessa tulisi nykyistä paremmin huolehtia siitä, että korvaukset aidosti vaikuttavat eläinten hyvinvointia parantavasti. Esimerkiksi kymmenientuhansien lintujen broilerihallissa saattaa olla käytössä vain yksi virike, ja tämä riittää täyttämään hyvinvointikorvauksen ehdot. Tällöin korvauksen vaikutus olosuhteisiin on eläinten näkökulmasta hyvin pieni, ja siksi korvauksien tämänhetkistä vaikuttavuutta ja tulosten seurantaa tulisi tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi tiloilla tehtävien hyvinvointisuunnitelmien hyödyn on todettu jäävän valtaosalla tiloista todennäköisesti vähäiseksi.

Eläinten hyvinvointikeskuksen tulevaisuus

Budjetista rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (01. Hallinto ja tutkimus, kohta 05). Luonnonvarakeskuksen alaisuudessa toimii Eläinten hyvinvointikeskus (EHK), joka tekee tärkeää työtä eläinten hyvinvointitutkimuksen jalkauttamisessa ja tiedon jakamisessa niin päättäjille, medialle kuin kansalaisillekin. EHK:n tulevaisuus on tietojemme mukaan uhattuna. Tämän vuoksi budjettiin tulisi merkitä erillinen rahoitus EHK:lle, jotta sen toiminnan jatkuvuus voidaan taata. Eläinasiamiehen virka lakkautettiin jo, joten jos samoin käy EHK:lle, ei Suomessa ole sen jälkeen enää eläinten hyvinvointiin liittyvän tutkimustiedon jakamista tekevää valtiollista tahoa. Tämä voi heikentää eläinten hyvinvointia Suomessa tulevaisuudessa ja vähentää yhteiskunnallista keskustelua aiheesta.

Eläinkokeettomien menetelmien tukeminen

Budjetissa eläinkokeettomien menetelmien tukemiseen suunnataan edelleen 300 000 euroa (20. Maa- ja elintarviketalous, kohta 62). Avustus kohdistetaan Tampereen yliopistossa toimivalle FHAIVE-yksikölle. Summa on pysynyt samana vuosia, vaikka samaan aikaan eläinkokeeton tutkimus on ottanut valtavia harppauksia. Eläinkokeettomien menetelmien kaupalliset markkinat ovat nopeasti kasvava ala, jonka potentiaali kannattaa tunnistaa ja siihen panostaa osana kansallista TKI-toimintaa. Eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät voisivat olla tässä keskeisessä roolissa lisäämällä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja tuomalla Suomeen tulevaisuudessa merkittäviä tuloja. Siksi kehitys- ja validointityöhön olisi syytä budjetoida huomattavasti enemmän rahaa, ja tämän voisi aloittaa esimerkiksi kaksinkertaistamalla nyt budjetoidun summan.

Kuva: Shariar Kabir / Unsplash