Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi hevosten hyvinvoinnista

Animalia kiittää lausuntopyynnöstä. Pidämme asetusluonnoksessa tärkeänä sitä, että siinä on parannettu monia hevosten hyvinvointiin ja lajityypillisten tarpeiden täyttymiseen liittyviä kohtia. Luonnoksessa on kuitenkin myös edelleen puutteita. Alta löytyvät pykäläkohtaiset kommenttimme.

3 § Kohtelu, kielletyt ja sallitut välineet ja laitteet

Kannatamme pykälän ensimmäisessä momentissa esitettyjä kieltoja. Hevosten suuvauriotutkimuksissa on havaittu, että tietyt kuolaintyypit vaikuttavat aiheuttavan hevosille keskimääräistä enemmän suuvaurioita. Tilannetta olisi tutkittava lisää ja mikäli havainto vahvistetaan, tulisi eniten suuvaurioita aiheuttavat kuolaintyypit kieltää.

Pykälään tulisi lisätä, että hevosta saa pitää kytkettynä vain lyhytaikaisesti ja valvottuna. Pykälässä tulisi myös kieltää hevosen pään pakottaminen sellaiseen asentoon, joka estää sen luontaista liikkumista, eikä hevosen päätä saa sitoa staattiseen asentoon.

Pykälän toiseen momenttiin tulee lisätä seuraava lause: Mikäli varusteet aiheuttavat hevoselle hankaumia tai ruhjeita, niiden käyttö on lopetettava välittömästi ja hevoselle tulee hankkia sopivat varusteet.

Pykälän kolmannessa momentissa määritellään kielensitomiseen käytettävän välineen materiaali. Momenttiin tulisi lisätä, että kielensitomista tulisi välttää ja sen saa tehdä vain, mikäli se on hevosen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Kielensitominen tulisi kieltää kokonaan siirtymäajalla.

4 § Sosiaaliset suhteet

Pykälän ensimmäiseen momenttiin tulisi lisätä, että hevosella on oltava näkö- ja kuuloyhteys lajitoveriin myös tarhassa ja laitumella.

Kannatamme sitä, että pykälään kirjattiin kielto pitää hevoseläimiä yksin, ilman lajitoverin seuraa.

Kannatamme pykälän neljättä momenttia, jossa mahdollistetaan turpakosketus hevosten välille. Vaatimuksesta poikkeamista ei kuitenkaan tulisi sallia, eli hevosta ei saisi sijoittaa karsinaan, jonka yhdelläkään sivulla ei ole toista hevosta, ellei siihen ole perusteltua ja hyväksyttävää syytä. Pykälässä tulisi huomioida myös pienet ponit, jotka eivät välttämättä ylety tavallisissa karsinoissa kaltereihin ja sitä kautta mahdollisuus toisen hevosen koskemiseen jää toteutumatta. Pykälään olisi tehtävä tarkennus, että hevosen on koostaan riippumatta kyettävä koskettamaan kaltereiden välistä toista hevosta kurkottelematta.

Pykälään tulisi lisäksi kirjata, että hevosia tulisi vähintään yhden lajitoverin kanssa hevosen iästä riippumatta, ellei yksintarhaamiseen ole perusteltua ja hyväksyttävää syytä.

5 § Lisävaatimukset varsojen sosiaalisille suhteille

Kiitämme sitä, että vähimmäisikä varsojen vieroitukselle on kirjattu asetukseen. Katsomme kuitenkin, että kuusi kuukautta ei ole riittävä vieroitusikä, vaan sen tulisi olla vähintään kahdeksan kuukautta. Varsojen hyvinvointia koskeva tutkimustieto tukee vaatimusta, että vieroituksen saa tehdä vasta kahdeksan kuukauden ikäiselle varsalle. Aiempi vieroitus altistaa varsat stressille, jolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia.

Pykälän toisessa momentissa säädetään, että alle 2-vuotiaalla hevosella tulee olla vähintään yksi toinen hevonen seuranaan tarhassa ja laitumella. Tämä on kannatettava vaatimus.

7 § Ruokinta ja juotto

Kannatamme, että pykälässä määritellään maksimiaika sille, kuinka kauan hevonen voi olla ilman karkearehua. Tutkimukset kuitenkin viittaavat vahvasti siihen, että liian pitkä ruokintaväli altistaa vatsahaavalle sekä lisää stereotyyppistä käyttäytymistä. Tämän vuoksi katsomme, että pisin sallittu paastoaika saisi olla korkeintaan neljä tuntia.

9 § Hevosen tarhaus ja laiduntaminen

Pykälässä olisi tarpeen määritellä vähimmäisaika vapaalle jaloittelulle. Jos mitään vähimmäisaikaa ei ole, voi jaloitteluaika jäädä pahimmillaan vain muutamiin minuutteihin. Jotta hevonen saisi sekä psyykkisiä että fyysisiä etuja vapaasta jaloittelusta, tulee jaloittelutilan olla niin suuri, että hevonen pystyy liikkumaan siinä edes hetken jokaisessa askellajissaan. Jaloitteluajalle tulisi määritellä vähimmäisaika, jonka tulisi olla vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Lisäksi tulisi määritellä maksimiaika yhtäjaksoiselle karsinassa pitämiselle, ja maksimiajaksi esitämme 12 tuntia.

Pykälässä tulisi myös määritellä, että hevosen tulee päästä kesäisin laitumelle vähintään 30 vuorokauden ajaksi, ellei laiduntamiselle ole eläinlääketieteellistä estettä.

10 § Laitumia ja tarhoja koskevat vaatimukset

Kannatamme sitä, että sähköistetyille sekä uusien tallien ja pihattojen yhteyteen rakennettaville tarhoille asetetaan vähimmäiskoot. Vähimmäiskoot tulisi kuitenkin ulottaa siirtymäajalla myös nykyisin käytössä oleviin talleihin ja pihattoihin.

14 § Siirtymäsäädökset

Pykälän ensimmäisessä momentissa määriteltyä karsinakoon vaatimusta yli 170 cm korkeille hevosille sovellettaisiin 1.1.2035 alkaen. Kymmenen vuoden siirtymäaika on liian pitkä. Katsomme, että soveltamisen tulisi alkaa viimeistään 1.1.2030.

Pykälän kolmannessa ja neljännessä momentissa määritellään, että vaatimusta turpakosketuksen mahdollistamiseen sekä varsojen vieroitusiästä sovellettaisiin 1.1.2030 alkaen. Katsomme, että siirtymäaika on liian pitkä. Sitä tulisi soveltaa molemmissa tapauksissa viimeistään 1.1.2028 alkaen.

Samoin pykälän viidennen momentin vaatimusta karkearehun saannista tulisi soveltaa 1.1.2028 alkaen.

Kuva: Daniel Kruger