Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä

Animalia kiittää lausuntopyynnöstä. Yleisesti toteamme, että on tärkeää, että eläimille tehtävistä toimenpiteistä säädellään aiempaa tarkemmin ja että kipulääkitystä vaaditaan kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Pidämme tärkeänä, että porsaiden kirurginen kastraatio vihdoin kielletään, mutta mielestämme kastraation kieltämiseen liittyvää siirtymäaika on liian pitkä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta suunnan pitäisi olla ylipäätään tämä, että kivuliaat toimenpiteet kielletään kokonaan. Siihen asti kaikki huomattavaa kipua aiheuttavat toimenpiteet olisi määrättävä tehtäväksi anestesiassa ja eläinlääkärin toimesta eläinlajista riippumatta. Tämä olisi eläinten hyvinvointilain yleisten periaatteiden mukaista ja samassa linjassa muiden säännösten kanssa.

Pykäläkohtaiset kommentit

3 § Sallitut merkintämenetelmät

Pykälässä sallitaan sian, koiran, kissan sekä tuotantoeläimenä pidettävän kanin tatuointi. Tatuoiminen aiheuttaa eläimille kipua ja mielestämme se tulisi kieltää kaikkien eläinten kohdalla.

Jos tatuoimista ei kielletä, tulisi eläinlääkärin suorittaman toimenpiteen ja anestesian käytön olla johdonmukaisesti vaadittua. Nyt luonnoksessa vain koiran ja kissan kohdalla vaaditaan, että tatuoinnin saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri ja tatuointi on tehtävä anestesiassa. Koiran ja kissan kivuntuntokyky tai pelko tatuointitilanteessa ei eroa sian tai kanin vastaavista tuntemuksista. Se, että sika tai kani tatuoidaan tuotantoeläimen roolissa, ei oikeuta turhan kärsimyksen aiheuttamista näille eläimille. Pykälässä olisi oltava johdonmukainen ja vaadittava anestesiaa kaikille eläimille, joille suoritetaan tatuointi, ellei tatuoimista kielletä kokonaan.

Pykälässä sallitaan korvamerkin asettaminen sorkkaeläimelle sekä poron korvien loveaminen poronhoitoalueella pidettävällä porolla. Näiden toimenpiteiden yhteydessä ei vaadita anestesiaa tai kivunlievitystä, ja ne saa tehdä muukin henkilö kuin eläinlääkäri. Korvan rei’ittäminen korvamerkin laiton yhteydessä tai korvan loveaminen aiheuttavat kudosvaurioita ja selkeää kipua eläimille. Toimenpiteiden yhteydessä tulisi vaatia vähintään kivunlievitystä eläimille annettuna ennen toimenpidettä ja tarvittaessa myös sen jälkeen. Ensisijaisesti nämä toimenpiteet tulisi kuitenkin kieltää ja siirtyä eläinten merkitsemisessä tapoihin, jotka ovat eläimille turvallisempia ja kivuttomampia, kuten mikrosirujen käyttämiseen.

Pykälässä mainituista kalojen merkintämenetelmistä tulisi ainakin rasvaevän leikkaamisen yhteyteen lisätä vaatimus kivunlievityksen käytöstä.

4 § Naudan ja vuohen sarvenaiheiden tuhoaminen ja sarvien poistaminen

Pykälässä vaaditaan asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä sarvenaiheiden tuhoamisen yhteydessä. Kivunlievityksen kestoa ei kuitenkaan määritellä pykälässä.

Helsingin yliopiston julkaisemassa tieteellisiin tutkimuksiin perustuvassa nupoutusoppaassa todetaan, että nupoutuksen aiheuttama kipu voi kestää viikkoja. Lisäksi siinä todetaan, että kipulääkettä on annettava naudalle jo ennen toimenpidettä, jotta se toimisi tehokkaasti puudutteen vaikutuksen lakatessa. Osalla vasikoista on kivun merkkejä, kuten kipukäyttäytymistä ja kivulle herkistymistä, vielä 3,5 kuukautta nupoutuksen jälkeen, jolloin polttokohdat ovat jo parantuneet. On siis erittäin tärkeää, että pykälässä määritellään vähimmäiskesto riittävälle kivunlievitykselle. Edellä mainitun oppaan mukaan se olisi viisi vuorokautta, mutta koska kipuoireita on osalla eläimistä nähtävissä vielä tämänkin jälkeen, ehdotamme pykälään seuraavaa lisäystä:

Kivunlievityksen antaminen on aloitettava jo ennen toimenpidettä. Kivunlievitystä on annettava eläimille vähintään viisi vuorokautta sarvenaiheiden poistamisen jälkeen. Mikäli eläimessä havaitaan kipukäyttäytymistä tämän jälkeen, on kipulääkitystä jatkettava niin kauan, kunnes eläin ei enää oireile kipua.

5 § Kastraatio ja sterilisaatio

Katsomme, että pykälästä on poistettava 2 momentin kohta 1, jossa sallitaan porojen kastraatio Burdizzon-pihdeillä. Kastraatio tehdään usein vain porohirvaan lihanlaadun parantamiseksi eli toimenpiteellä haetaan parempaa taloudellista tuottoa. Toimenpide on erittäin kivulias ja toimenpiteen yhteydessä annettu kipulääke ei riitä poistamaan kokonaan toimenpiteen aiheuttamaa useita päiviä kestävää kipua. Porojen kastraatio tulisi sallia vain anestesiassa, kivunlievityksellä ja eläinlääkärin tekemänä.

Pykälän 2 momentin 3 kohdassa määritelty siirtymäaika porsaiden kirurgisen kastraation kieltämiselle on liian pitkä. Jo nyt on olemassa vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle, kuten immunokastraatio. On siten täysin perusteetonta sallia kirurgisen kastraation jatkuminen vuoden 2034 loppuun asti.

Pykälässä tulee huolehtia siitä, että porsaiden kipulääkitys on riittävää. Tutkimusten perusteella suositellaan kipulääkitystä kahteen kertaan, joten katsomme, että tämä tulisi kirjata pykälään. Kiitämme sitä, että 2027 alkaen on käytettävä paikallispuudutetta ja tulehduskipulääkettä porsaiden kastraation yhteydessä. Kirurgisen kastraation kiellon siirtymäaika kokonaisuudessaan olisi kuitenkin lyhennettävä viiteen vuoteen eli vuoden 2029 loppuun.

6 § Keinollisen lisäämisen ja lisääntymisterveyden sallitut menetelmät ja toimenpiteet

Pykälässä ei säädetä lainkaan keinolliseen lisäämiseen liittyvien menetelmien yhteydessä käytettävästä kivunlievityksestä. Munasolujen kerääminen sekä alkionsiirto voivat aiheuttaa kipua, joten toimenpiteiden yhteydessä tulisi määrätä käytettäväksi kivunlievitystä.

Myös kalojen maidin ja mädin keruun yhteydessä pitäisi anestesian lisäksi edellyttää kivunlievityksen käyttöä.

8 § Ulkonäön muuttamiseen tähtäävät ja muut kielletyt toimenpiteet

Kannatamme kaikkia pykälässä kielletyiksi määrättyjä toimenpiteitä.

9 § Kelpoisuus keinosiementämiseen

Pykälässä on ristiriita siinä, että vain eläinlääkäri voi keinosiementää koiria ja kissoja, mutta nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, kettuja ja supikoiria saa siementää myös keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon suorittanut henkilö. Siipikarjaa keinosiementävältä henkilöltä ei vaadita edes koulutusta, vaan riittää, kun ”henkilöllä on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläinten hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta”.

Keinosiemennys vaatii tarkkuutta ja osaamista. Sen mennessä pieleen on vaarana, että eläimelle aiheutuu huomattavaa kipua. Kissat ja koirat eivät eroa kivuntuntokyvyltään muista keinosiemennettävistä lajeista. Kaikkien selkärankaisten eläinlajien kohdalla keinosiemennys tulisi sallia vain, mikäli toimenpiteen tekijä on eläinlääkäri. Vähintään pykälästä pitää poistaa siihen lisätty hevosten keinosiemennysoikeuden laajennus keinosiemennyskoulutuksen suorittaneisiin henkilöihin. Laajennuksen perustelut hevostalouden toimintaedellytysten varmistamisesta eivät tue eläinten hyvinvoinnin edistämistä.

Asetuksessa ei ole kiinnitetty huomiota sperman keräämiseen liittyvään eläinten hyvinvointiin muun kuin elektroejakulaation osalta. Myös koiraseläinten hyvinvointiin toimenpiteen yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota ja esimerkiksi sperman kerääjän pätevyydestä tulisi säätää.

10 § Kelpoisuus muiden keinollisen lisäämisen toimenpiteiden tekemiseen

Ehdotamme, että pykälässä määritellään, että eläinlajista riippumatta munasoluja ja alkioita saa kerätä sekä siirtää ainoastaan eläinlääkärinammatin harjoittaja. Samoin rektaalinen ultraäänitutkimus tulee sallia vain eläinlääkärin tekemänä eläinlajista riippumatta.

13 § Keinosiementämisen koulutuksen järjestäjä

Pykälään olisi lisättävä, että yhden keinosiementämisen koulutuksesta vastaavan henkilön on oltava eläinlääkärinammatin harjoittaja eläinlajista riippumatta.

15 § Porsaiden kirurgisen kastraation koulutuksen järjestäjä

Ehdotamme pykälään lisäystä, että koulutuksen on sisällettävä sikojen anatomiaa sekä yhden koulutuksesta vastaavan henkilön on oltava eläinlääkärinammatin harjoittaja.

Kuva: Lukas Vincour / Zvířata Nejíme / We Animals Media