Turkistarhauksen jatkaminen olisi järjetöntä – Mielenosoitus turkistarhausta vastaan Fur Free Fridayna

Kansalaisjärjestöt vaativat epäeettisen ja taloudellisesti kannattamattoman turkistarhauksen alasajoa. Järjestöjen mukaan pandemiariski tekee tarhauksen jatkamisesta erityisen vastuutonta.

Perjantaina 24.11. vietetään kansainvälistä Fur Free Fridayta eli Turkitonta perjantaita. Päivän kunniaksi Oikeutta eläimille, Luontoliitto, Luontoliiton susiryhmä, Animalia, Suomen eläinoikeusjuristit, SEY Suomen eläinsuojelu sekä Viral Vegans järjestävät Helsingissä Ulos häkeistä nyt! -mielenosoituksen turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta. Mielenosoitus kokoontuu Eduskuntatalon edessä perjantaina 24. marraskuuta kello 15 ja päättyy Senaatintorilla kello 17.

Turkistarhaus on rämpinyt ongelmissa jo vuosia. Otsikoissa ovat olleet koronapandemian, sodan ja lintuinfluenssan aiheuttamat ongelmat, mutta turkisalan alamäki alkoi jo ennen niitä. Asenneilmapiirin muutoksen myötä yhä useampi EU-maa on joko kieltänyt turkistarhauksen tai parantanut eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia niin, että tarhaus on käytännössä loppunut kannattamattomana.

”Asenneilmapiiri on jo pitkään kääntynyt turkistarhausta vastaan, kun kuluttajat ovat ymmärtäneet tarhauksen epäeettisyyden. Eläinten kasvattamista huonoissa oloissa niiden turkkien takia ei enää pidetä hyväksyttävänä. Sekä tuoreen Eurobarometrin että Taloustutkimuksen gallupin mukaan vain 13 prosenttia suomalaisista antaisi turkistarhauksen jatkua nykyisellään”, sanoo SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Kati White.

Myös lukuisat muotitalot ja kaupat ovat viime vuosina luopuneet aitoa turkista sisältävien tuotteiden valmistamisesta ja myynnistä. Turkista sisältävät vaatteet ja asusteet loistivat tänä vuonna poissaolollaan jopa Pariisin muotiviikoilla.

Ahtaat ja pelkistetyt tarhaolosuhteet

Suomessa jo vuosikymmenen ajan valmisteltu turkisasetus saattaa vihdoin edetä, mutta järjestöjen toiveet asetuksen tuomista parannuksista eläinten hyvinvointiin eivät ole järin korkealla.

”Jos turkistarhoilta vaadittaisiin eläinten hyvinvoinnille välttämättömiä parannuksia, kuten maapohjaa kaikille eläimille ja uintimahdollisuutta minkeille, jo nyt taloudellisesti kannattamattomasta tarhauksesta tulisi täysin mahdotonta. Koronapandemian ja lintuinfluenssaepidemian aikana alalle on kaadettu kymmeniä miljoonia euroja verovaroja. Kestävin ratkaisu olisi ohjata nämäkin rahat alan lopettamiseen tähtääviin toimiin”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. 

Turkistarhaajien etujärjestön usko alan tulevaisuuteen on ollut vankkumaton, ainakin julkisuudessa. Luotonantajat ovat kuitenkin käytännössä lakanneet myöntämästä lainoja turkistarhojen investointeihin alan kannattamattomuuden takia.

Eläinten hyvinvointiongelmien lisäksi turkistarhaus kuormittaa ympäristöä.

”Villieläinten elämän kaventaminen verkkohäkkiin ei vastaa missään määrin eläinten aktiivista elämää luonnossa. Vapaudessa esimerkiksi ketun reviiri on monien neliökilometrien suuruinen. Minkki puolestaan elää luonnossa veden läheisyydessä rantaviivan tuntumassa. Turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien laiminlyönnin lisäksi ympäristölle, kuten vesistöille ja puustolle, vahingollista. Myös turkiseläimille tarjottava rehu kuormittaa ilmastoa ja pahentaa luontokatoa”, sanoo Luontoliiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Pelkona uusi pandemia

Lintuinfluenssan levittyä turkistarhoille kasvoi suomalaisen turkistarhauksen kritiikki myös kansainvälisesti. Pelkona on, että suomalaisilta turkistarhoilta lähtee leviämään uusi koronan kaltainen maailmanlaajuinen pandemia. Syksyn aikana tehdyt ylimääräiset tarkastukset turkistarhoille ovat paljastaneet, että tarhojen lintusuojaus ja ylipäätään tarhaajien tahtotila toteuttaa suojausta on paikoin erittäin puutteellinen.

”Turkistarhaus on itsessään epäeettinen ala, mutta lintuinfluenssa on tehnyt siitä täysin järjettömän terveysriskin koko maailmalle. Turkistarhaus on Suomen häpeäpilkku”, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaa.

Suomi kuluu yhä harvenevaan joukkoon EU-maita, jotka vielä sallivat turkistarhauksen.

Lisäriskin pandemialle aiheuttavat tarhojen liepeillä liikkuvat villiintyneet kissalaumat. Jotkut tarhaajat ajattelevat kissojen pitävän haittaeläimiä loitolla, mutta lintuinfluenssa on paikoin levinnyt myös kissojen keskuudessa, mikä lisää pandemian riskiä.

”Kissojen tilanne on myös itsessään eläinsuojeluongelma: Villiintyneessä kissapopulaatiossa elävät hylätyt kissat ovat usein sairaita ja nälkiintyneitä, ja ne kärsivät esimerkiksi pakkasen aiheuttamista vammoista. Tällaisten populaatioiden synty pitäisi estää ja uusi eläinlaki sitä myös edellyttää. Jos populaatioita silti pääsee syntymään, ne pitäisi loukuttaa, ja kissat hoitaa mahdollisuuksien mukaan kuntoon. Missään tapauksessa populaatioiden ei pidä antaa kasvaa ja ammuskella kissoja”, kun niitä alkaa olla liikaa, sanoo SEYn Kati White.

Lisätiedot:

Mielenosoituksen Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/289834520605337