Kissan arvo
Kissojen julmasta kohtelusta käytävä keskustelu osoittaa, että suuri osa suomalaisista ei hyväksy eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Mediassa nousee aika ajoin esiin tapauksia, joissa kissoja on rääkätty tai jopa kidutettu kuoliaaksi. Kissoihin kohdistuva äärimmäinen julmuus ja eläinrääkkäys järkyttää syvästi suomalaisia. Meidän on vaikea ymmärtää, kuinka joku pystyy tuottamaan tietoiselle ja tuntevalle eläimelle tahallisesti niin suurta tuskaa.
Kissan arvo on Suomessa hämmästyttävän alhainen verrattuna moneen muuhun lemmikkinä pidettävään tai muuten ihmisestä riippuvaiseen eläimeen. Esiin tulevat kissoihin kohdistuvat rikokset eivät ikävä kyllä ole poikkeus kissojen maailmassa. Ero koiran ja kissan kohtelussa on suuri. On vaikea kuvitella moisten julmuuksien kohdistuvan koiraan, toiseen läheiseen kanssaeläjäämme. Kun ruokakaupasta päihtyneen henkilön hallusta löytyi pieni koiranpentu, tiedotti poliisi asiasta ja valtamedia seurasi tapausta päiväkausia. Toisaalta kaikkialla Suomessa löytyy päivittäin hylättyjä kissanpentuja, emoineen tai ilman, joista voi lukea ainoastaan eläinsuojeluyhdistysten kodinetsintäilmoituksissa. Ja kun koira karkaa kotoaan, etsitään häntä kiivaasti. Kissan kadottua hänen ajatellaan lähteneen omille teilleen ja palaavan kyllä takaisin halutessaan.
Kissoja uhkaa kuitenkin määrällisesti paljon tahallista julmuutta mittavampi ongelma, jota kutsutaan Suomen kissakriisiksi ja joka johtuu niin ikään kissan alhaisesta arvosta yhteiskunnassamme. Vaikka Suomessa asuu satoja tuhansia kissoja onnellisena omassa kodissaan, elää toisaalla kymmeniä tuhansia kissoja heitteillä Suomen talven, liikenteen, petoeläinten tai ihmisen julmuuden armoilla. Jokainen niistä tarvitsisi ihmisen apua selvitäkseen.
Eläinsuojeluyhdistysten hoiviin päätyvistä eläimistä valtaosa on kissoja. Vain pieni murto-osa niistä löytää takaisin omaan kotiinsa tunnistesirun avulla. Suurin osa kissoista on kodittomia löytö- tai populaatiokissoja, joita kukaan ei kaipaa tai halua ja jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Kissat tarvitsevat koteja, ja he odottavat usein omaansa yhdistysten sijaiskodeissa, vapaaehtoisten yhdistysaktiivien luona. Sijaiskotitoiminta on kissojen pelastamisen pullonkaula: sijaishoitajia ei ole tarpeeksi, ja suurta osaa kodittomista kissoista ei voi pelastaa. Yhdessä heitteillä elävässä kissapopulaatiossa saattaa elää kymmeniä ja jopa satoja kissoja, ja niiden pelastuminen vaatii valtavasti resursseja: väliaikaisia sijoituspaikkoja, ympärivuorokautista hoitoa sekä varoja eläinlääkärikuluihin.
Kun kohtaamme valvomatta ulkoilevan kissan on meillä aina syytä olettaa, että kissa tarvitsee apuamme. Meistä jokaisen pitäisi pyrkiä auttamaan kissaa, joko etsimään hänen kotinsa tai toimittamaan hänet eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin. Auttaaksemme voimme myös toimia sijaiskotina, tukea yhdistyksiä taloudellisesti tai jopa adoptoida kissoja eläinsuojeluyhdistyksiltä kissanpennun ostamisen sijaan.
Valvomatta ulkoilevat kissat, jotka vierailevat luvatta ihmisten tonteilla herättävät usein suuttumusta ja vihaa kissaa kohtaan ja laskevat koko lajin arvoa. Kissoja kritisoidaan siitä, että he saalistavat lintuja ja jyrsijöitä jopa tärkeään lisääntymisaikaan, mutta kissa ei ymmärrä ihmisen asettamia sääntöjä, vaan toteuttaa ainoastaan luontoaan. Syy vahinkoihin ei ole koskaan kissan, sillä hän ei ymmärrä tekevänsä väärin toista elävää olentoa tai ihmisen omaisuutta kohtaan.
Helpointa meille jokaiselle kissan arvon nostaminen on sosiaalisessa mediassa. Kun näemme kissaan kohdistuvaa arvostelua tai vihapuhetta, voimme nousta puolustamaan sekä kissoja että niiden puolestaan puhuvia muita keskustelijoita. Sillä on suurta merkitystä, miten puhumme kissoista tai muista toislajisista eläimistä ympärillämme. Joukoissa on voimaa: asialliset ja ystävälliset kommentit herättävät varmasti ajatuksia myös äänekkäimmissä kissojen vastustajissa.
Kissan arvoa tulisi nostaa lainsäädännön avulla. Kissojen steriloimisen pitäisi olla pakollista kaikille kissanomistajille, poikkeuksena kissan hallittua lisääntymistä harjoittavat kasvattajat. Jokaisella kissalla tulisi olla tunnistesiru ja hänet pitäisi rekisteröidä valtakunnalliseen kissarekisteriin. Näin kotoaan eksyneet kissat löytäisivät takaisin kotiinsa tai kissan heitteille jättänyt ihminen joutuisi vastuuseen teostaan. Kissan valvomatta ulkoilu pitäisi kieltää sekä kissalle itselleen että ympäristölleen vaarallisena.
Animalia tuomitsee jyrkästi kaiken eläimiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan ja on tehnyt jo vuosikausia töitä sen eteen, että eläinten arvostus nousisi. Teemme tiivistä vaikuttamistyötä myös puolueiden ja yksittäisten poliitikkojen suuntaan, jotta eläinoikeudet otettaisiin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Myös meistä jokainen voi olla yhteydessä kansanedustajiin ja päättäjiin antaaksemme äänen eläimille, myös kissoille.
Heli Mäenpään kirja Arvon kissa ilmestyy lokakuussa 2023.
Pääkuvassa kissapopulaatiosta pelastettu Iso-Allan, nykyään onnellinen kotikolli. Kuva: Heidi Strengell.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.