Turkistarhoilla saattaa kehittyä uusi pandemia
Suomessa jo viideltä turkistarhalta on löytynyt lintuinfluenssaa. FAO, WHO ja WOAH pitävät H5N1-virusta riskinä ihmisille.
Suomessa korkeapatogeenista H5N1-virusta on löytynyt tähän mennessä siniketuilta ja minkeiltä Kauhavalla, Kaustisella ja Halsualla. Tapaukset tulivat ilmi, kun tarhaajat olivat lähettäneet näytteitä Ruokavirastoon eläinten sairauden- tai kuolinsyyn selvittämiseksi.
Ruokaviraston maaliskuussa 2023 julkaistun Turkistarhojen zoonoosit, riskiprofiilit -julkaisun mukaan turkistarhoilla voi kehittyä seuraava pandemia esimerkiksi muuntuneen influenssaviruksen myötä.
Ruokavirastosta kerrottiin Animalialle, että positiiviset näytteet antaneilla tarhoilla on tehty lisätestausta. Lisäksi se tutkii näytteitä kymmeneltä muulta tarhalta, jolla epäillään tartuntaa. Ruokavirasto pitää todennäköisenä, että osa uusista näytteistä on myös positiivia. Maa- ja metsätalousministeriö teki tiistaina 18.7. asetusmuutoksen, jolla turkiseläinten lintuinfluenssan tautiluokitusta muutettiin. Muutos mahdollistaa sairastuneiden eläinten lopettamisen.
Covid-19-pandemian aikaan SARS-CoV-2-tartunnat levisivät maailman turkistarhoilla. Suomalaiset turkistarhat tiettävästi säästyivät tartunnoilta, mutta nyt lähes koko maailmaan levittäytynyt lintuinfluenssa on jo useammalla suomalaisella tarhalla.
”Turkistarhoilla eläimet elävät tiiviisti pienissä verkkopohjaisissa häkeissä ja mahdolliset tartunnat leviävät helposti eläimestä toiseen. Turkistarhojen eläimet voivat olla kosketuksissa myös luonnonvaraisten eläinten sekä vapaana kulkevien kotieläinten kanssa, mikä lisää tartuntojen riskiä”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Virus voi tarttua niin kettuihin, supikoiriin kuin minkkeihinkin, mutta minkkien kohdalla tilanne on erityisen vakava, sillä virus voi muuntua minkeissä ja tarttua entistä helpommin muihin nisäkkäisiin. Virukset voivat myös yhdistyä minkeissä ja synnyttää niissä uusia influenssavirusten geeniyhdistelmiä ja jopa pandemiaviruksen. Minkki voi toimia myös pandemiavirusten säilymönä pandemian jälkeen. Lintuinfluenssan on havaittu siirtyneen aiempaa useammin nisäkkäisiin, mikä liittyy kohonneeseen muuntumisriskiin. Ruokaviraston Turkistarhojen zoonoosit, riskiprofiilit -julkaisun mukaan tämä on mekanismi, jonka avulla lintuinfluenssapandemia olisi mahdollinen.
”Kun tiedämme tämän kaiken ja meillä on tuoreessa muistissa Covid-19-pandemia sekä SARS-CoV-2-epidemia maailman turkistiloilla, on selvää, että turkistarhaus tulisi ajaa alas pikaisesti. Sen lisäksi, että turkistarhaus on julmaa, se mahdollistaa lintuinfluenssan ja muiden zoonoosien leviämisen. Zoonoosit ovat uhka kaikelle luonnolle sekä ihmisille ja muille eläimille maalla ja merillä”, Kivekäs sanoo.
Ruokaviraston Turkistarhojen zoonoosit, riskiprofiilit -julkaisun mukaan Suomessa turkiseläimiä tutkitaan influenssan varalta äärimmäisen vähän, joten historiallista tietoa virusten yleisyydestä ei ole. Ruokavirastosta kerrotaan, että näytteenotto- ja tutkimuskapasiteetti on rajallinen, mutta suunnitteilla on näytteenoton laajentaminen.
H5N1-virus on levinnyt jo viidelle mantereelle ja kolmella mantereella on raportoitu sen tarttuminen nisäkkäisiin. WHO:n mukaan on todennäköistä, että tapauksia on enemmän kuin mitä nyt on raportoitu tai havaittu. Virus ei tällä hetkellä näytä tarttuvan ihmisestä toiseen helposti, mutta viranomaiset pitävät varovaisuutta tarpeellisena, sillä virus voi muuntua. Tartunta ihmisellä voi olla vakava ja voi johtaa kuolemaan.
Lähteet:
Ruokavirasto, henkilökohtainen tiedonanto sähköpostitse 18.7.2023
Ruokavirasto: Turkistarhojen zoonoosit – riskiprofiili 2/2023
WHO: Ongoing avian influenza outbreaks in animals pose risk to humans
WOAH: Avian Influenza
Lisätietoja:
Heidi Kivekäs
toiminnanjohtaja, Animalia
puh. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi
Kuva: Andrew Skowron / We Animals.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.