Turkisala rämpii pohjamudissa – huutokaupan tulos heikko

Saga Fursin juuri päättynyt kesäkuun huutokauppa lässähti: turkisten kauppa kävi kevättä nihkeämmin ja hinnat laskivat. Myös turkistarhojen määrä on laskenut rajusti.

Turkisala on odottanut turkisnahkojen myynnin virkistymistä ja samalla yrittänyt luoda julkisuudessa kuvaa, että on vain ajan kysymys, milloin nahkamarkkinat käyvät taas kuumina. Alalle olikin varmasti suuri pettymys, että kesäkuun huutokaupan tulos jäi laihaksi.

Kesäkuun huutokaupassa oli myynnissä noin 5 miljoonaa minkinnahkaa, 490 000 ketunnahkaa ja 25 000 supikoirannahkaa. Määrät olivat varsin vastaavia kuin edellisessä, maaliskuussa pidetyssä huutokaupassa. Kesäkuun huutokauppaa pidetään kuitenkin alan kannalta merkityksellisimpänä, sillä sieltä ostetaan turkikset tulevan talven mallistoihin.

Yhden minkinnahan tuotantokustannuksen voi karkeasti arvioida olevan tällä hetkellä 30–40 euroa. Esimerkiksi yhdestä eniten kasvatetuista eli brown velvet urosminkeistä maksettiin 25,5 euroa (maaliskuussa 29 euroa) ja naarasminkeistä 15,5 euroa (maaliskuussa 18 euroa). Kun näistä hinnoista vähennetään vielä Saga Fursin osuus, jää erotus tuottajan tappioksi. Kaikkiaan minkkien keskihinnat putosivat kevään huutokaupasta noin kahdeksan prosenttia, eli odotukset kysynnän kasvusta ja hintojen noususta muuttuivat mahalaskuksi. Myyntiprosentti jäi minkinnahoissa 76 prosenttiin. Vertailun vuoksi voidaan katsoa myös kymmenen vuoden taakse, jolloin minkinnahasta maksettiin 50–80 euroa kappaleelta.

Kettujen kasvattajilla menee vielä huonommin: Saga Fursin toimitusjohtajan arvion mukaan yhden ketunnahan tuotantokustannus on tällä hetkellä noin 80–85 euroa, mutta sinikettujen nahkojen keskihinnaksi jäi 45,6 euroa (maaliskuussa 55 euroa). Myyntiä tehdään nyt suorastaan rökäletappiolla, ja lisäksi myydyksi saatiin vain 60 prosenttia nahoista. Kymmenen vuotta sitten ketunnahoista maksettiin huutokaupassa lähes 200 euroa kappaleelta.

Koska kysyntä on heikkoa, on turkiseläinten kasvatusmääriä vähennetty selvästi myös Suomessa. Silti varastoissa seisoo yhä edellisvuosienkin myymättömiä nahkoja.

Yli 120 tarhaa lopettanut vuoden aikana

Turkisnahkojen surkea menekki yhdistettynä voimakkaasti nousseisiin tuotantokustannuksiin on saanut turkistarhojen määrän romahtamaan. Kun vielä vuoden 2022 lopussa ilmoitettiin aktiivisia Fifurin jäsentiloja olevan 539 kappaletta, Fifur kertoo Österbottens Tidningissä maaliskuussa, että luku on pudonnut vain 412 aktiiviseen tarhaan. Kaikkiaan siis 127 turkistarhaa eli lähes neljäsosa lopetti toimintansa alle vuodessa.

Turkisala haluaa kuitenkin uskoa satuihinsa ja ylläpitää mielikuvaa, että alalla voisi olla vielä tulevaisuutta. On erittäin todennäköistä, että turkisala tekee kaikkensa saadakseen tulevalta hallitukselta rahallista tukea tarhaajien ”pelastamiseksi”. Alan lobbarit ovat käyneet myös hallitusneuvotteluissa kuultavina – todennäköisesti vaatimassa ainakin alalta poistettuja investointitukia takaisin.

Koronan varjolla alaa tuettiin avokätisesti jo yli 30 miljoonalla eurolla. Tästä huolimatta alan kannattavuus on edelleen jyrkästi miinuksella ja voimakas konkurssiaalto tosiasia. Turkisalan hiipuva kuolema on niin lähellä, että olisi todella vastuutonta siirtää enää euroakaan yhteiskunnan varoja alan heikosti toimivaan tekohengitykseen.

Jos halutaan toimia sosiaalisesti kestävällä tavalla, tulisi tukea tulisi antaa ainoastaan tarhaajien uudelleenkouluttautumiseen. Siinäkin voi tulla jo pian kiire, sillä kaikki merkit viittaavat siihen, että tuotannon romahtaminen kiihtyy nyt vauhdilla. Voimakkaasti vähenevä tarhojen määrä tarkoittaa myös nousevia kustannuksia jäljelle jääville yrityksille, kun yleisten kustannusten nousun lisäksi tarhauksen ympärillä toimiva infrastruktuuri alkaa kadota: esimerkiksi rehuntuotanto vähenee ja kallistuu.

Animalia julkaisi jo viime syksynä selvityksen turkisalan tulevaisuuden vaihtoehdoista. Päättäjien olisi nyt korkea aika ottaa selvitys tosissaan ja lähteä viemään turkistarhausta rivakasti kokonaan historiaan.

Kuva: Andrew Skowron / We Animals Media

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija

Ajankohtaista Animaliasta