Euroopan komissio haluaa koulumaito-ohjelmaan myös kasvimaidot

EU on parhaillaan päivittämässä koulujakelujärjestelmäänsä. Komissio on ehdottanut kasvipohjaisten juomien lisäämistä koulumaito-ohjelmaan, joka sisältyy järjestelmään. Animalia tukee ehdotusta ja on antanut vastauksensa komission kyselyyn aiheesta.

EU:n koulujakelujärjestelmällä tuetaan maidon ja tiettyjen maitotuotteiden lisäksi hedelmien ja vihannesten toimittamista lapsille kouluihin. Järjestelmällä pyritään myös antamaan heille tietoa maataloudesta ja terveellisistä ruokailutottumuksista. Koulumaitotukea voivat Suomessa hakea perusopetuksen koulut, päiväkodit ja toisen asteen oppilaitokset.

EU käyttää jopa 90,1 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden maidon jakamiseen koululaisille. Tällä hetkellä kasvipohjaiset maitotuotteet, kuten soijasta, palkokasveista, siemenistä, pähkinöistä tai viljoista tehdyt vaihtoehdot, eivät sisälly ohjelmaan. Komissio siis tarkastelee nyt EU:n koulujakelujärjestelmää uudelleen. Komissio on ehdottanut, että kasvipohjaiset juomat sisällytettäisiin koulumaito-ohjelmaan.

Euroopan komissio on avannut aiheeseen liittyen julkisen kuulemisen ja pyytänyt kouluruokailun kanssa tekemisissä olevia sidosryhmiä antamaan aiheesta palautetta. Päätöksentekoprosessi on julkisen kuulemisen vaiheessa, jonka jälkeen se siirtyy EU-lainsäädäntöprosessin mukaisesti eteenpäin.

Kuuleminen koostuu kyselylomakkeesta, johon kuka tahansa voi vastata 28.7. asti.

Kestävän maatalouden ja eläinten hyvinvoinnin puolesta

EU:n koulujakelujärjestelmän tavoitteena ei pitäisi olla koululaisten kannustaminen eläinperäisten maidon ja maitotuotteiden kuluttamiseen. Tavoitteena tulisi olla lasten terveellisen ruokavalion edistäminen ja elintarvikkeiden kestävä tuotanto ja kulutus.

EU:n koulujakelujärjestelmässä pitäisi olla mukana tuoreet hedelmät ja vihannekset, kasvipohjaiset juomat ja täysjyväviljatuotteet, kun taas eläinperäisiä maitoja, jugurtteja ja juustoja ei pitäisi olla mukana koulujakelujärjestelmässä lainkaan.

Tarjottavien tuotteiden tulisi olla sellaisia, joiden ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat vähäiset ja niiltä osin kuin eläinperäisiä tuotteita mahdollisesti käytettäisiin, kyseisten tuotteiden olisi oltava eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien läpäiseviä.

Kestävyyteen liittyvässä kysymyksessä Animalia painotti elintarvikkeiden vastuullisuutta ja kestävyyttä, ympäristöä ja ilmastoa säästävää maanviljelyä ja eläinten hyvinvointia.

Maidontuotanto ei ole kestävää ympäristön eikä eläinten kannalta

Kouluvuonna 2021–2022 Suomen määräraha koulumaito- ja kouluhedelmätukea varten oli yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, ja tästä määrästä yli 3,8 miljoonaa euroa osoitettiin koulumaito-ohjelmaan.

Maidonkulutusta ei tulisi tukea. Parsinavetoissa elää vieläkin osa suomalaisista lehmistä, eivätkä ne pysty liikkumaan suurimpana osana vuodesta. Pihattonavetoista lehmät taas eivät pääse välttämättä lainkaan ulkoilemaan. Laiduntaminen on vähentynyt merkittävästi pihattonavetoiden rakentamisen seurauksena. Suomessa elää lähes 250 000 nautaa yli 5 000 tilalla, joilla maitoa tuotetaan yli 2 200 miljoonaa litraa.

Runsas maidontuotanto rasittaa lehmän elimistöä ja altistaa lehmät terveys- ja hedelmällisyysongelmille. Lypsylehmät päätyvät teurastettavaksi keskimäärin 5-vuotiaina, vain kahden poikimisen jälkeen. Maidontuotanto perustuu siihen, että lehmä ei saa hoivata ja imettää vasikkaansa, koska emo ja vasikka erotetaan toisistaan miltei heti syntymän jälkeen.

Maidontuotanto kuormittaa ympäristöä ja heikentää eläinten hyvinvointia sekä tappaa nautoja nuorina. Vegaaniset kasvimaidot sekä kasvimaidoista valmistetut jugurtit, kermat, juustot ja jäätelöt ovat parempi valinta niin eläinten kuin ympäristönkin kannalta. Suomessa on tuettu maidon juomista oppilaitoksissa yli 25 vuotta. Se, että kasvipohjaisia juomia ei tällä hetkellä tueta, voi rajoittaa niiden lasten valinnan mahdollisuuksia, jotka eivät voi tai eivät halua esimerkiksi eettisistä tai ympäristöllisistä syistä juoda lehmänmaitoa. Siksi myös kouluaterioiden tulisi tuetusti edistää siirtymää kohti kasvipohjaista ruokavaliota.

Tiina Ollila
kampanjavastaava

Lisätietoa (muualla verkossa):

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/462
Linkki kyselylomakkeeseen
Luonnonvarakeskus 2022: Lypsylehmien lukumäärä karjakokoluokittain 1.5.; Maidon kokonaistuotanto vuosittain (milj. l)

Lisäluettavaa aiheeseen liittyen