Animalia antoi lausunnon eläinlaista – luonnoksessa paljon korjattavaa  

Animalia nosti lausunnossaan esille muun muassa vaatimukset turkistarhauksen sekä kaikkien emakkohäkkien ja parsinavetoiden kieltämisestä. Kaikille eläimille tulisi taata oikeus lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiselle. 

Yli 25 vuotta vanha ja yli 10 vuotta valmisteltu eläinsuojelulaki, eli esitys eläinten hyvinvointilaista, sisältää edelleen vakavia puutteita. Luonnokseen on saatu vuoden 2017 versioon verrattuna parannuksia, mutta isoja asioita on jätetty edelleen ratkaisematta. Esimerkiksi turkistarhaukseen laki ei edelleenkään ota kantaa ja tietyt siirtymäajat on säädetty kohtuuttoman pitkiksi. Lain valmistelun aikana Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Samaan aikaan yhteiskunnallinen eläinten kohteluun ja oikeuksiin liittyvä keskustelu on yhä lisääntynyt.   

Turkiseläinten olosuhteisiin luvattiin puuttua jo vuonna 2013, kun turkistarhauksen kieltoa koskeva kansalaisaloite käsiteltiin eduskunnassa. Sen jälkeen kettujen, minkkien ja supikoirien hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole kuitenkaan tehty mitään. Tämä on erittäin suuri puute ja jättää täysin huomiotta aiemmat lupaukset turkiseläinten hyvinvointiongelmiin puuttumisesta. Kaikkien eläinten kasvattaminen verkkopohjilla on yksiselitteisesti kiellettävä. Turkistarhaus kokonaisuudessaan on kiellettävä siirtymäajalla.  

Uudistettava eläinsuojelulaki ei saa jäädä jälkeen EU:n kehityksestä

Esitys ei huomioi monia eläimille hyvin keskeisiä käyttäytymistarpeita, eikä siten ota huomioon riittävällä tavalla hyvinvointitieteellistä tutkimusta. Lakiehdotus sallii myös tulevaisuudessa emakoiden pitämisen kääntymisen estävissä porsitushäkeissä ja lypsylehmien pitämisen päästä parteen sidottuna tällä hetkellä käytössä olevissa sikaloissa ja navetoissa. Lajityypillisten tarpeiden, kuten liikkumisen, kunnioittamista pidetään siis yhtäältä tärkeänä, ja toisaalta se evätään suurilta eläinryhmiltä, kuten isolta osalta emakoita sekä lypsylehmiä. Myös nyt käytössä oleville porsitushäkeille ja parsinavetoille tulee säätää määräaika, jolloin niiden käyttö on lopetettava. 

Lain taustalla piilee yhä ajatus siitä, että mitä hyödyllisempi eläin taloudellisesta näkökulmasta ihmiselle on, sitä enemmän sille voidaan tuottaa kipua ja kärsimystä ja sitä enemmän sen lajityypillisiä tarpeita voidaan rajoittaa. Tämän vuoksi eri eläimet asettuvat lain silmissä hyvin eriarvoiseen asemaan, vaikka näin ei saisi olla.  

Eläinten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen kunnioittaminen tuo usein kustannuksia. Mikäli tätä ei hyväksytä, ja mikäli taloudellisen voiton maksimointi on ensisijaista eläinten hyvinvointiin nähden, ei eläinten hyvinvointia ole mahdollista taata. Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi olisikin syytä rakentaa tavalla, joka ottaa vakavasti huomioon eläinten tarpeita ja hyvinvointia koskevan tutkimuksen sekä yleisen, nopeasti muuttuvan kansalaismielipiteen. Suomi ei saa jäädä eläimiä koskevassa lainsäädännössä jälkeen naapurimaita eikä EU:n kehitystä.   

Uusi ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista oli lausuntokierroksella 4.11.2021–14.1.2022. Lailla korvataan voimassa oleva eläinsuojelulaki ja -asetus. Animalian lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täältä

Tiina Ollila
Kampanjavastaava