Avoin kirje Kokoomuksen puoluekokoukselle: Kuuluuko turkistarhaus 2020-luvulle?

Kokoomuksen periaateohjelmassa korostetaan ihmisen vastuuta, vapautta ja yhteiskuntaa, jossa heikoimmista pidetään huolta. Turkistarhauksen on katsottu perinteisesti kuuluvan elinkeinonvapauden piiriin, laillisena elinkeinona. Nykyinen tietomme eläinten lajityypillisistä tarpeista viittaa kuitenkin siihen, että eläinten hyvä elämä ei voi toteutua turkistarhoilla. 

Alla esitämme neljä kohtaa turkistarhauksen nykytilanteesta, joiden perusteella katsomme, että turkistarhaus olisi mielekästä kieltää siirtymäajalla. On rohkeutta toimia ajantasaisen tiedon valossa. Tämän takia toivomme, että Te puoluekokousedustajat tarkastelette turkistarhauksen tarkoituksenmukaisuutta vuonna 2020. Vastuu heikoimmista koskee myös vastuuta eläimistä. 

1.  Turkistarhauksella on heikot talous- ja tulevaisuudennäkymät  

Suomen on katsottava tulevaisuuteen. Yhä useampi Euroopan maa on kieltänyt turkistarhauksen. Jo viisitoista Euroopan maata on säätänyt lakeja, joiden seurauksena tarhaus loppuu. Yksi viimeisistä on Norja, jossa tarhaus loppuu viimeistään 2025. Suomessa on alle 700 turkistarhayritystä, ja määrä on pudonnut joitakin satoja viimeisen 10 vuoden aikana. Valtaosa tarhoista sijaitsee Pohjanmaalla. Merkittävä viime vuosien pudotus tarhaajien liiton jäsentarhojen määrässä tapahtui vuosien 2018 ja 2019 välillä, jolloin lopetti 87 tarhaa. Tilakoon kasvusta huolimatta kasvatettavien eläinten määrä on kokonaisuudessaan pudonnut. Vuonna 2019 turkiskasvatuksen suora työllisyysvaikutus oli vain 1 207 henkilötyövuotta (4 030 epäsuora mukaan lukien). Koronakriisi on pahentanut tarhojen ahdinkoa entisestään. Suomen viennistä turkikset/nahat muodostavat nykyisellään vain noin puoli prosenttia.  

2. Turkistarhauksen kohut ja laiminlyönnit ovat mainehaitta Suomelle 

Media Suomessa ja ulkomailla on viime vuosina useaan otteeseen käsittelyt uutisia tiloilta, joilla esiintyy liikalihaviksi syötettyjä kettuja, kannibalismia ja muuta eläinten häiriökäyttäytymistä ja kärsimystä. Turkistarhausta voi pitää Suomen maabrändiä haittaavana tekijänä. Puutteita löytyy myös viranomaisten tekemissä tarkastuksissa. EU:n vaatimissa vuosittaisissa eläinsuojelutarkastuksissa käydään tarkastamassa ennalta määrätty osuus turkistarhoista. Seitsemän viime vuoden aikana laiminlyöntejä on esiintynyt 23–66 prosentilla tarkastetuista turkistiloista. Vuonna 2019 tarkastetuista turkiseläintiloista puutteita oli 35 prosentissa. Laiminlyönnit liittyivät suurimmaksi osaksi suoraan eläinten hyvinvointiin.  

3. Yleinen mielipide Suomessa on kääntynyt yhä selvemmin turkistarhausta vastaan  

Taloustutkimuksen mukaan suomalaisista 74 % joko haluaa kieltää turkistarhauksen (36 %) tai hyväksyy tarhauksen vain, mikäli eläimille tarjotaan huomattavasti enemmän tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään (38 %). Lisäksi 60% suomalaisista sanoo, ettei eettisesti hyväksy eläinten tappamista niiden turkkien vuoksi.  On siis olemassa kansalaisten antama mandaatti ottaa turkistarhaus kriittiseen tarkasteluun.  

4. Turkistarhaus on kestämätöntä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta  

Tutkimusten mukaan minkeillä on voimakas, sisäsyntyinen tarve uimiseen. Sen vuoksi minkit tarvitsisivat uima-altaan, jossa ne pystyvät tätä toteuttamaan. Ketut tarvitsevat pääsyn maapohjalle, joka mahdollistaa esimerkiksi kaivamisen. Tutkimusten mukaan supikoirilla on tarve talviunen nukkumiseen Suomessa, mutta häkkiolosuhteet eivät tätä mahdollista. Turkisala vastustaa näitä muutoksia juuri nyt käynnissä olevan turkisasetuksen uudistuksen yhteydessä. Vastustuksen takia eläinten hyvinvointi ei käytännössä lakiprosesseilla yleensä parane. Siksi katsomme, että tarhauksen sosiaalisesti kestävä alas ajaminen on paras ratkaisu.  

Ratkaisu: sosiaalisesti kestävä siirtymä turkistarhattomaan Suomeen  

Turkistarhausta tuetaan julkisesti yli miljoonalla eurolla vuosittain, ja ala saattaa hyvinkin tarvita entistä enemmän valtion taloudellista tukea. Elinkeinosta ei kuitenkaan tule pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa eikä missään tapauksessa eettisesti kestävää.  On poliittisesti pitkäjänteistä ajattelua alkaa nyt valmistella turkistarhauksen hallittua alasajoa. Tarhaajia tulee tukea ammatinvaihdoksissa ja uudelleenkouluttautumisessa. Ajamalla tarhauksen alas tarkkaan suunnitellulla siirtymäajalla vältämme yllätykset ja toteutamme siirtymän mahdollisimman huolellisesti. 

Ottamalla askeleen turkistarhauskieltoa kohti puoluekokous toimisi Kokoomuksen edistyksellisen ja sivistystä kunnioittavan perinteen mukaisesti. 

Kunnioittaen,  

Animalia ry  

Animalia on pian 60 vuotta täyttävä järjestö, joka vaikuttaa eläinten puolesta laillisin keinoin ja tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi. 

P.S. Yleisimmät vasta-argumentit: 

Eikö turkistarhaus vain siirry Kiinaan? 

Suomen lakeja ei säädetä sen mukaan, onko jokin laillista muualla. Lakimme säädetään perustuen siihen, mitä pidämme täällä oikeudenmukaisena. Suomen tulisi pyrkiä olemaan lainsäädännössään itsenäinen. Samalla voimme olla esimerkki muille. Emme sallisi muutakaan epäeettistä käytäntöä vain sillä perusteella, että se on muualla laillista. Esimerkiksi ympäristölainsäädäntömme on korkealla tasolla siitä huolimatta, että se on muualla heikompaa. 

Ei ole realistista olettaa, että tarhauskielto Suomessa siirtäisi kaiken tarhaustoiminnan Kiinaan. Kiinan markkinat eivät ole sillä tavoin riippuvaisia Suomen tarjonnasta, sillä tuotanto on maassa itsenäistä ja paljon Suomea mittavampaa. Tarhauksen siirtymisen argumentti olettaa, että kysyntä pysyy vakiona myös tarhauksen loppuessa Suomesta. Todellisuudessa Suomen tarjonnalle ei kuitenkaan tälläkään hetkellä ole riittävää kysyntää, vaan tarhauksen volyymi supistuu ja hintoja poljetaan. Näin ollen Suomen tarjonnan loppuessa ei ole perusteltua olettaa, että jäljelle jäisi voimakas kysyntä Suomen tuotannolle. 

Mitä tapahtuu työpaikoille ja Suomen taloudelliselle edulle? 

Turkisala hyödyntää paljon kausityövoimaa, ja tarhaus on ainakin vielä noin 10 vuotta sitten ollut sivuelinkeino enemmistölle tarhaajista MTT:n selvityksen mukaan. Tästä voi päätellä, että työllisyysvaikutukset eivät olisi niin suuret kuin usein annetaan ymmärtää, vaikka verotulot tietyille kunnille ovatkin merkittäviä. Suomen viennin kokonaisarvo oli 63,7 miljardia euroa vuonna 2019, joten turkisviennin osuus viennistä on noin puoli prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2017 dieselpolttoaineiden vienti oli noin kymmenkertaisesti suurempi kuin turkistuotteiden vienti.  Paras tapa valmistautua turkistarhauksen hiipumiseen Suomessa on luoda siirtymäaika, jonka aikana tarhaajia tuetaan kouluttautumisessa ja uusien yrityksien perustamisessa. Myös eniten turkistarhauksesta riippuvaisia Pohjanmaan kuntia on syytä tukea uusien verotulojen löytämisessä. 

Lisätietoja 

Animalia: Turkistarhaus ei saa julkista tukea, vai miten se menikään?

Animalia: Turkistarhaus Suomessa – Nykytila, ongelmat ja tulevaisuus (pdf)

Animalia: Taloustutkimus: Jo 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta – valtaosa ei hyväksy eläinten tappamista turkkien vuoksi

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Sinua saattaisi kiinnostaa myös