Vuoden eläinvastaisuuspalkinto maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle EU:n vieraslajiasetuksen kyseenalaisesta tulkinnasta

Vuoden eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalia annetaan vuosittain taholle, joka on toiminnallaan aiheuttanut erityistä haittaa eläinten hyvinvoinnille ja oikeuksille. Tänä vuonna palkinnon saa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä EU:n vieraslajiasetuksen tulkinnasta, joka johti muun muassa supikoiran metsästyksen rajoitusten poistamiseen.

Alkuvuonna 2019 hyväksytty metsästysasetuksen muutos poisti supikoiran, minkin, pesukarhun, piisamin ja rämemajavan riistalajeista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että näitä lajeja saa tappaa ilman metsästäjätutkintoa ja niiden metsästyksessä saa käyttää välineitä, jotka muussa metsästyksessä ovat kiellettyjä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa yötähtäimet, valot ja koneelliset äänet. Lisäksi esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saa tappaa, jolloin pesään jäävät poikaset nääntyvät kuoliaaksi. Myös piisamin pesärauhaa saa rikkoa.

Asetusmuutos oli seurausta EU:n uudesta vieraslajiasetuksesta, joka velvoittaa jäsenmaita säätelemään vieraslajeiksi määriteltyjen lajien kantoja ja estämään niiden leviämistä.

”EU-asetuksessa korostetaan, että eläinten on säästyttävä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. EU ei vaadi vieraslajien pyyntirajoitusten poistoa. Suomen lakimuutoksen myötä vieraslajeihin kuuluvia eläimiä saa nyt kuitenkin metsästää ilman rajoituksia. Vastustimme asetusmuutosta useaan otteeseen”, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Animalia katsoo, että asetusmuutos on ristiriidassa sekä Suomen eläinsuojelulain että EU-asetuksen kanssa.

”Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Kun esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saa tappaa, pesässä olevat poikaset kuolevat nääntymällä. Eläimen lopetuskaan ei välttämättä ole kivuton tai nopea, kun sen pyydystämiseen ja tappamiseen ei vaadita edes metsästäjätutkintoa. Metsästysasetuksen muutos aiheuttaa siis huomattavia eläinsuojeluongelmia ja mittavaa kärsimystä eläimille”, Kivekäs sanoo.

Supikoira on levittäytynyt jo lähes koko Suomeen, eikä sen poistaminen lajistostamme ole mahdollista metsästyksellisillä keinoilla. Ristiriitaa kasvattaa myös Suomen vaatima poikkeuslupa supikoiratarhaukseen.

Euroopan unionin vieraslajiluettelon lajeja ei saa EU:n alueella kasvattaa, myydä tai markkinoida ja lajin päästäminen ympäristöön on kielletty. Suomi on kuitenkin neuvotellut supikoiran tarhaamiseen 30 vuoden poikkeusluvan. Suomessa runsaasti tarhattava minkki on myös Suomen vieraslajiluettelossa, mutta senkään kasvatukseen ei ole tulossa rajoituksia.

”On käsittämätöntä, että lajeja, joita ei haluta Suomen luontoon, on kuitenkin mahdollista tarhata. Suomen ohella käytännössä vain Kiinassa sallitaan supikoirien tarhaaminen. Myös se kertoo paljon siitä, missä Suomi on tällä hetkellä eläinoikeuksien edistämisen kanssa”, Kivekäs sanoo.

Animalia jakaa myös vuosittain eläinoikeuspalkinto Pro Animalian. Palkinnolla Animalia haluaa antaa tunnustusta niille tahoille, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia ja oikeuksia. Tänä vuonna palkinnon sai Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy. Animalian tiedote vuoden 2019 Pro Animaliasta luettavissa täällä.

Aiempien vuosien Anti ja Pro Animaliat täällä.

Lisätiedot:

Heidi Kivekäs
toiminnanjohtaja, Animalia
puh. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

Kuva: Leevi Kontula

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Sinua saattaisi kiinnostaa myös