Parempi porsiminen, kattavampi kivunhoito – aineeton lahja sikojen avuksi

Kuuluuko kinkku joulupöytään? Harkitse vielä.

Suomessa kasvatetaan ja teurastetaan vuosittain noin 1,8 miljoonaa sikaa ruoaksi. Näiden niin kutsuttujen lihasikojen elämä on monille meistä hämärän peitossa. Mainosten idyllinen kuvasto on peräisin sadan vuoden takaisesta pientuotannosta, vaikka tosiasiassa sikatilojen koko on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Suomessa on noin 900 tilaa, joilla vuosittain teurastettavat vajaat kaksi miljoonaa sikaa kasvatetaan.

Millainen siis on Suomessa kasvatettavien sikojen todellisuus? Ja mitä voimme tehdä sikoja auttaaksemme? 

Tämän artikkelin lopussa kerromme, millaisin tavoin Animalia edistää sikojen hyvinvointia ja miten sinä voit auttaa juuri nyt antamalla aineettoman lahjan. Ennen kuin siihen päästään, on kuitenkin syytä katsoa lähemmin, mitä sikojen elämään kuuluu.

Sika on leikkisä laumaeläin, mutta tuotanto-olot eivät takaa rauhaa

Sialla on paljon tarpeita, jotka liittyvät sen monipuolisiin kognitiivisiin kykyihin. Siksi se tarvitsee tuotanto-oloissa paljon virikkeitä. Luonnossa villit siat käyttäisivät ruuan etsimiseen, tonkimiseen ja ruokailuun jopa 10 tuntia päivässä.

Luonnossa emakko hakeutuu ennen porsimista pois ryhmästä pesänrakennuspuuhiin. Risuista, oksista ja heinistä rakennettu suuri pesä suojaa porsaita petoja, kylmää ja auringonpaahdetta vastaan sekä ehkäisee niitä jäämästä vahingossa ison emakon alle.

Sika on erittäin sosiaalinen ja perheuskollinen eläin verrattuna moniin muihin saaliseläimiin. Luonnossa siat eivät vaihda laumaa kuten esimerkiksi villihevoset, vaan tiivis perheryhmä koostuu muutamasta emakosta jälkeläisineen. Lauma antaa sian elämälle rytmin; se ruokailee ja nukkuu yhtä aikaa muiden ryhmän jäsenten kanssa.

Tuotanto-oloissa sikaemakot elävät jatkuvassa tiineeksi tekemisen ja porsaista vieroittamisen kierteessä. Ne viettävät noin puolet elämästään liikkumisen kokonaan estävissä häkkirakenteissa. Tiineytys- ja porsitushäkit estävät emakon liikkumisen ja luontaisen käyttäytymisen. Ne aiheuttavat myös turhautumista ja stressiä. Emakko ei voi esimerkiksi säädellä lämpötilaansa paikkaa vaihtamalla. Häkkien käyttöön liittyy lisäksi terveysongelmia, kuten jalkavikoja.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Luonnossa emakko pysyisi pesässä sekä sen lähettyvillä ja vieroittaisi porsaat vasta noin 12–17 viikon ikäisinä. Sikataloudessa emakolla ei usein ole mahdollisuutta poistua porsaiden luota. Sen annetaan imettää porsaita noin neljä–viisi viikkoa. Tämän jälkeen porsaat vierotetaan ja emakko pyritään saamaan uudelleen tiineeksi.

Pikkuporsaiden elämään kuuluu usein myös kivuliaita toimenpiteitä, joista rajuin on kastraatio. Porsaiden kohdalla kivunhoito on tällä hetkellä hyvin puutteellista, koska lakimme ei vaadi pakollista kivunhoitoa kastraation yhteydessä. Toimenpiteet aiheuttavat eläimille usean päivän kiputilan, ellei riittävästä kivunhoidosta huolehdita sekä toimenpiteen aikana että sen jälkeen. Pelkät vapaaehtoiset toimet eivät takaa sitä, että jokaisen porsaan kivunhoidosta on huolehdittu, eikä esimerkiksi pelkkä kastraation aikana annettu kipulääke riitä viemään siitä aiheutuvaa kipua pois.

Lähes jokaisen suomalaisen sian elämä päättyy ennenaikaiseen teurastukseen, usein hiilidioksidikaasulla tukehduttamisen jälkeen. Joulu ei ole sioille rauhan aikaa, mutta onneksi voimme tehdä monenlaisia eettisiä valintoja tilannetta helpottaaksemme.

Veganismi, häkkikiellot ja kastraatioista luopuminen helpottaisivat sikojen oloja

Sikojen hyvinvointia on mahdollista edistää monin tavoin. Animalia on kampanjoinut kolmen eri tavoitteen puolesta tehokkaasti:

  1. Ensinnäkin edistämme veganismia, jotta siankasvatuksen kysyntä pienentyisi. Lihankulutus kääntyikin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin laskuun viime vuonna, ja sianlihan kulutus väheni jopa viisi prosenttia.

  2. Toiseksi kampanjoimme häkkejä vastaan. Uudessa eläinlaissa ollaankin kieltämässä tiineytyshäkit. Tällöin emakkojen häkissä viettämä aika laskisi puoleen nykyisestä.

  3. Kolmanneksi kampanjoimme kastraatiota vastaan vaatimalla puudutusta, lääkkeellistä kastraatiota ja lopulta kastraatiosta luopumista. Uuteen eläinlakiin tullaan kirjaamaan pakollinen kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä, mutta porsaiden osalta luonnosteltu vaatimus ei ole vielä riittävä.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Aineeton lahja auttaa, kun tavoitteena on joulurauha kaikille

Hyvinvointitavoitteet tuotantotiloilla kasvavien eläinten suojelemiseksi ovat tärkeitä. Meidän unelmamme on kuitenkin, että sikoja ei enää tulevaisuudessa kasvatettaisi ruoaksi. Sen sijaan elämme kestävästi kasviperäisen ravinnon varassa. Siat elävät vain luonnonvaraisissa ympäristöissä. Ne voivat tonkia, hoitaa porsaitaan rakentamassaan porsaspesässä ja kuolla luonnossa.

Sinun tuellasi teemme tästä maailmasta totta askel kerrallaan. Niin kauan kuin sikoja pidetään tuotantoeläiminä, haluamme turvata sikojen, niin emakoiden kuin porsaidenkin, hyvinvoinnin. Anna tänä jouluna aineettomia lahjoja heille, joista välität eniten. Samalla autat rakentamaan empaattisempaa tulevaisuutta sioille ja kaikille muillekin eläimille. Valikoimasta löydät esimerkiksi paremman porsimisen tai kivunhoidon turvaamiselle omistetut aineettomat lahjat.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Sinua saattaisi kiinnostaa myös