Eläinperäiset materiaalit

Eläinperäisten vaatemateriaalien tuotantoon liittyy suuria eläinsuojelullisia, eettisiä ja ympäristönsuojelullisia ongelmia. Eläimiä kasvatetaan puutteellisissa oloissa valtavia määriä tuotteisiin, joissa ne eivät ole välttämättömiä. Esimerkiksi valtaosa suomalaista turkiksista - kettuturkiksista jopa 90 prosenttia – päätyy vaatetuotteiden somisteiksi.

Vaateteollisuutta varten kasvatettavat eläimet joutuvat elämään luonnottomissa oloissa, usein vailla mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tehotuotanto aiheuttaa myös suuria ympäristöongelmia. Eläinperäisillä vaatemateriaaleilla onkin sekä suuri eettinen että ekologinen hinta.

Kuluttaja voi omalta osaltaan vähentää eläinten ongelmallista hyväksikäyttöä välttämällä ostamasta uusia tuotteita, joissa eläinperäisiä materiaaleja on käytetty. Tuoteselosteen tarkastelu ja materiaalien alkuperän tiedustelu tuotteen myyjältä tai valmistajalta ovat siinä tärkeitä toimenpiteitä.

Eläinperäisten materiaalien kulutusta voi välttää myös esimerkiksi kierrätysmateriaalien uusiokäytöllä eli hankkimalla vaatteita ja kenkiä käytettyinä tai valmistamalla niitä itse kierrätysmateriaaleista. Jos valmistat vaatteita itse, kannattaa kiinnittää huomiota valmistusaineiden mahdolliseen eläinperäisyyteen.

Mitä materiaaleja ainakin kannattaa välttää ja miksi? Alla olevista linkeistä voit lukea lyhyet kuvaukset yleisimpien ihmisten vaatteita varten tuotettavien materiaalien taustoista:
 

Turkikset

Suomi on maailman merkittävimpiä turkistuottajamaita. Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain yli kolme miljoonaa turkiseläintä. Turkistarhoja on noin tuhat. Tärkeimmät tarhoilla kasvatettavat turkiseläinlajit ovat naali, kettu, minkki ja supikoira. Suomi on tällä hetkellä maailman suurin ketunnahkojen tuottaja.

Lue lisää

Nahka

Nahka on lihan jälkeen tuotantoeläimen ruhon arvokkain osa – ei siis vain sivutuote. Nahka voi olla peräisin kasvatetuista tai luonnosta pyydetyistä eläimistä. Nahkateollisuuden raaka-aineena käytetään muun muassa naudan-, sian-, hevosen-, lampaan-, vuohen-, poron-, biisonin-, muflonin-, kengurun-, käärmeen-, kamelin-, strutsin- ja alligaattorinnahkaa.

Lue lisää

Villa

Lammasrotujen villantuottomäärissä on eroja. Käytännössä kaikki ihmisten kasvattamat lampaat tarvitsevat kuitenkin keritsemisen vähintään kerran vuodessa, jotta lampaan turkki ei kasva liian paksuksi ja ala takkuntua aiheuttaen eläimelle hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Silkki

Silkki valmistetaan silkkiperhosen toukan kehräämästä kuidusta. Silkkiperhosen toukka rakentaa silkkikuidusta itselleen kotelon, jonka suojissa toukka käy läpi muodonmuutoksen aikuiseksi yksilöksi. Jos aikuiseksi kasvaneen perhosen annettaisiin murtautua ulos kotelostaan luonnollisesti, silkkilanka katkeilisi. Tämän vuoksi toukat tapetaan vielä kotelon sisällä ollessaan. Yleisimmät tappokeinot ovat tukehduttaminen vesihöyryllä tai kuumentaminen auringossa tai uunissa.

Lue lisää

Untuva ja höyhenet

Merkittävä osa untuvista on peräisin elävänä kynityistä hanhista ja ankoista. Toimenpide on linnuille erittäin tuskallinen. Teollisuuden käyttämää pehmeää ja kuohkeaa untuvaa saadaan vain vesilinnuista, sillä kanan untuvat ovat liian helposti litistyviä vaate- ja tyynyteollisuuden käyttöön. Yhtä untuvatyynyä kohden kynitään noin kuusi elävää hanhea.

Lue lisää