Yleistä eläinkokeista

Suomessa tehdään vuosittain kokeita 200 000–650 000 eläimellä ja koko maailmassa eläinkokeisiin käytetään vuosittain useita kymmeniä miljoonia eläimiä. Kokeita tekevät pääasiassa yliopistot, lääketehtaat, valtion laitokset sekä muut yritykset ja tutkimuslaitokset.

Meillä eläimiä käytetään eniten biologiseen perustutkimukseen eli yleisen tiedon lisäämiseen esimerkiksi erilaisista fysiologisista toiminnoista. Eläimillä testataan lisäksi mm. hoitomenetelmiä, lääkkeitä, kotitalouskemikaaleja, torjunta-aineita, kosmetiikkaa, ruoan lisäaineita sekä tupakka- ja alkoholituotteita. Eläimiä käytetään myös opetustarkoituksissa. Lääketieteelliseen tutkimukseen koe-eläimistä käytetään vain noin viidesosa. Suomessa yleisimmät koe-eläimet ovat hiiri, rotta ja kala, mutta eläinkokeissa käytetään myös mm. kaneja, marsuja, koiria, sikoja ja kanoja.

Todellisuudessa koe-eläinlaitoksissa elää ja kuolee moninkertainen määrä eläimiä, sillä koe-eläinten suojelua koskevan lainmuutoksen myötä muuntogeenisten eläinkantojen ylläpito tai eläinten käyttö kudosten keruuseen eivät edellytä koe-eläinlupaa. Näin ollen niiden lukumäärää ei enää ilmoiteta virallisissa koe-eläinten käyttöä koskevissa luvuissa. Geeniteknologia on lisännyt koe-eläinten käyttöä voimakkaasti ja tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan.

Toimenpiteet ja olot tuskallisia

Tieteen ja tutkimuksen nimissä eläimille aiheutetaan runsaasti kärsimyksiä. Eläimille voidaan aiheuttaa esimerkiksi kivuliaita sairauksia ja infektioita, palovammoja, aivo- ja hermovaurioita, sähköiskuja, luunmurtumia, alkoholismia, myrkytyksiä sekä vakavaa ja pitkäaikaista stressiä. Voimakasta kipua aiheuttavia kokeita voidaan edelleen tehdä ilman kivunlievitystä. Tuskallisia ja hitaaseen kuolemaan johtavia eläinkokeita voidaan tehdä myös toissijaisten tarkoitusten vuoksi, kuten uuden rikkaruohomyrkyn tai puhdistusaineen saamiseksi markkinoille. Urheilulääketieteen kokeissa eläimille voidaan antaa anabolisia steroideja ja muita huippu-urheilussa kiellettyjä hormoneja ja eläimiä voidaan rasittaa äärimmilleen.

Koe-eläimille aiheutuvaa kärsimystä pahentavat ahtaat ja virikkeettömät elintilat: esimerkiksi hiiret eivät pysy kiipeilemään, kanit eivät mahdu kunnolla ojentautumaan eivätkä koirat pysty juurikaan jaloittelemaan. Hoitajia on usein vähän suhteessa hoidettaviin eläimiin, joten eläimen oireita ei aina huomata ajoissa.

Käyttö ja tulokset kyseenalaisia

Koe-eläimiä käytetään tutkimuksissa ihmisen mallina. Todellisuudessa ihmisten ja käytettävien eläinlajien biologiset erot ovat niin suuria, ettei koe-eläimillä saatuja tuloksia voida juuri koskaan soveltaa suoraan ihmisiin. Eläinkokeiden tulokset voivat usein johtaa harhaan: esimerkiksi eläinkokeissa turvalliselta vaikuttanut kemikaali voi osoittautua ihmiselle tappavan vaaralliseksi. Eläinkokeita kuitenkin tehdään, koska niitä on totuttu käyttämään ja pitämään tärkeänä osana lääketieteellistä tutkimusta. Ne ovat vakiintuneet menetelmiksi viranomaismääräyksiä myöten: lääkkeiden ja muiden kemikaalien turvallisuustutkimukset edellyttävät eläinkokeita.

Eläinkokeiden varaan on kehittynyt myös laajaa liiketoimintaa. Kosmetiikkateollisuuden tuhansien jo testattujen ainesosien avulla pystytään kehittämään loputtomasti uusia kosmetiikkatuotteita, joiden turvallisuus voidaan varmistaa ilman eläinkokeita. Kosmetiikan eläinkokeita voidaankin siksi pitää tarpeettomina sekä eettisesti kyseenalaisina.

Kosmetiikan eläinkokeet ja eläinkokein testatun kosmetiikan myynnin kieltävä EU-direktiivi astuu lopullisesti voimaan vuonna 2013. Kosmetiikkateollisuus yrittää kuitenkin yhä saada kieltoa siirrettyä, sillä kolmelle kosmetiikan testauksessa yhä sallitulle eläinkokeelle ei ole vielä saatavilla vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä. Kosmetiikkatarkoituksissa näitä kokeita ei ole tälläkään hetkellä sallittua suorittaa EU:n sisällä, mutta kosmetiikkayritykset voivat tilata kokeet EU:n ulkopuolelta.

Katso myös:

- Eläinkokeettoman kosmetiikan lista

- Eläinkokeilla testattavat kosmetiikka ja kemikaalit

- Eläinkokeilla testatatut lääkkeet ja lisäaineet

- Eläinkokeilla testattavat elintarvikkeet

Vaihtoehtoisia menetelmiä saatavilla

Eläinkokeen käyttö tai käyttämättä jättäminen ei koskaan ole suora valinta ihmisen ja eläimen hyvinvoinnin välillä. Todellinen valinta tapahtuu tieteen eri menetelmien välillä. Eläinkokeiden sijaan on mahdollista kehittää ja käyttää inhimillisempiä ja luotettavampia tutkimusmetodeja. Ihmisen paremmaksi turvaamiseksi kemikaalien käytön rajoittaminen ja eläinkokeita parempien testien käyttöönotto olisivat välttämättömiä.

Yleisimpiä eläinkokeita korvaavia vaihtoehtoisia menetelmiä ovat kudosviljelmät, tietokonemallien käyttö, kemiallis-fysikaaliset menetelmät, kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttö sekä vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävä tutkimus. Vaihtoehtoisilla menetelmillä voidaan usein tutkia myös sellaisia ilmiöitä, joita ei eläinkokein saataisi selville.

Suomessa eläinkokeettoman tutkimuksen kehitystä ja käyttöönottoa tukee Juliana von Wendtin säätiö. Säätiö tukee sellaista tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja eläinkokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edistävään tutkimukseen ja tiedotukseen. Säätiön Eläinten avuksi -rahasto pyrkii eläinystävällisten kasvatusmenetelmien käyttöönottoon kotieläintuotannossa. Vuonna 1971 perustettu säätiö toimii lahjoitusvaroin, ja sen toimintaa voi tukea lahjoituksin.

FICAM (The Finnish Center for Alternative Methods), Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille aloitti toimintansa vuoden 2008 lopussa Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena ja se keskittyy kehittämään ja validoimaan GLP (Good Laboratory Practise) -tasoisia solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan täydentää ja/tai korvata eläinkokeita.

- Katsaus eläinkokeita korvaaviin vaihtoehtomenetelmiin