Saga Furs – myytti eettisestä turkiksesta

Turkiseläimet maksavat myytistä kovimman hinnan.

Saga Furs on suomalaisomisteinen turkishuutokauppayhtiö ja turkisbrändi, jonka Design Center on omien sanojensa mukaan maailman turkismuodin luova johtotähti. Suomi ja Norja ovat ylivoimaisesti tärkeimmät Saga-turkisten tuottajamaat.

Saga Furs -turkiksia markkinoidaan ulkomailla eettisinä tai jopa eläinystävällisinä. Niitä tuottavat turkistarhat ovat kuitenkin kuten mitkä tahansa muutkin turkistarhat maailmassa, vakavine eläinten hyvinvointiin liittyvine puutteineen. Niitä tuotetaan tavalla, joka on jo kielletty useissa maissa eettisistä tai eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä.

Saga Furs väittää, että sen turkikset tulevat maista, joissa on korkea turkiseläimiä koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja joiden tarhoja EU:ssa ja Norjassa valvotaan tarkasti. Korkeat eläinsuojelusäädökset ovat todellisuudessa johtaneet useassa maassa siihen, että turkistarhauksesta ollaan luopumassa. Esimerkiksi entiset Saga Fursin tuottajamaat Tanska ja Ruotsi ovat eläinten hyvinvointiin liittyvien syiden vuoksi kiristäneet lainsäädäntöään niin, että kettutarhaus on loppunut tai loppumassa.

Sekä viranomaistarkastusten, eläinjärjestöjen että median selvitysten mukaan Saga-maiden turkistarhoilla esiintyy vakavia eläinten hyvinvointiongelmia. Samoista ongelmista kärsitään myös sertifioiduilla tiloilla sekä suomalaisen ja norjalaisen turkisalan johdon avainhenkilöiden omistamilla tarhoilla.

Saga on tehnyt voimakkaasti töitä sen eteen, että turkistarhaus ja turkisten kysyntä maailmalla kasvavat. Vaikuttamistyötä on tehty erityisesti Kiinassa, jossa Saga Furs on myös kouluttanut turkistarhaajia ja jonne on viety siitoseläimiä.

Huoli eläinten kohtelusta kasvaa niin länsimaissa kuin myös muissa osissa maailmaa. Saga markkinoi ja luo illuusiota eettisestä turkiksesta, jolla pyritään kasvattamaan turkisten kysyntää. Tästä syystä Saga Furs ja muu turkisala on lanseerannut erilaisia sertifikaatteja ja laatujärjestelmiä, joiden kriteerit eivät kuitenkaan sisällä eläinsuojelulain minimitason ylittäviä vaatimuksia eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Saga-turkiksia tuottavat Pohjois-Euroopan maat ovat vauraita, ja turkistarhaus on niissä vain pieni teollisuuden ala. Turkistarhaajille turkikset muodostavat usein vain sivuelinkeinon. Silti turkisalalle myönnetään edelleen huomattavaa valtionapua osassa turkistarhausta harjoittavista maista.

Saga-maissa suuri osa muotiteollisuudesta ja kansalaisista vastustaa turkistarhausta. Alan tulevaisuus on jo pitkään ollut vaakalaudalla. Vaikka turkisala lobbaa eurooppalaisia poliitikkoja ja tukee heitä taloudellisesti, poliittinen paine alaa kohtaan kasvaa.

Turkistarhaus ei ole perinteinen pohjoismainen elinkeino, vaikka sellainen myytti onkin tarkoituksellisesti luotu. Turkiseläimet maksavat myytistä kovimman hinnan. Synkkä todellisuus on kuitenkin toinen; se on modernia eläinten tehotuotantoa ja tappamista.

Animalia ja norjalainen eläinoikeusjärjestö NOAH ovat kirjoittaneet raportin Nordic Fur Trade – Marketed As Responsible Business. Case Saga Furs, joka käsittelee niin eläinten hyvinvointia, lainsäädäntöä ja sen valvontaa kuin Saga Fursin roolia turkistarhauksen edistämisessä kansainvälisesti. 

Lataa täältä raportti turkiseläimistä: Case Saga Furs