Talous ja työllisyys

Turkistarhojen määrän kehityksestä kertoo Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liittoon kuuluvien tarhojen määrä. Eniten niitä oli vuonna 1983, yhteensä 5588 tarhaa. Sen jälkeen alkoi turkisalan laskusuhdanne, ja tarhojen määrä putosi jyrkästi. Vuonna 2002 liiton jäsentarhoja oli 1600 kappaletta. Tällä hetkellä tarhoja on hieman yli 900.

Arviot turkisalan työllistävyydestä vaihtelevat. MTT:n arvion mukaan yksi turkistarha työllistää suoraan 0,7 henkilöä tarhaa kohden, mikä tällä hetkellä tarkoittaa noin 700 täysipäiväistä työvuotta. Tuorein alan teettämä laskelma suorasta työllistävästä vaikutuksesta on vuodelta 2014: sen mukaan ala työllistäisi noin 5 000 henkilötyövuotta, kun huomioon otetaan tarhojen työtekijöiden lisäksi rehuteollisuuden ja Saga Fursin työntekijät. Lisäksi luvussa otetaan huomioon tuotantopanosten hankinnan (mm. rehuraaka-aineet, palvelutoiminta, kuljetukset, investointitavarat) kautta tuleva työllisyys. Vuonna 1986 turkisala työllisti vielä noin 20 000 ihmistä.

Tarhojen työntekijöiden määrä vaihtelee kausittain työtilanteen mukaan. Turkiselinkeinon puolustajat vetoavat usein työllisyyteen alan olemassaoloa perustellessaan. Esitettyjen lukujen valossa ei kuitenkaan näytä siltä, että turkistuotannon merkitys työllisyydelle olisi niin ratkaiseva, kuin mitä on annettu ymmärtää – edes turkistarhauksen ydinalueilla Pohjanmaalla. Lisäksi suurin osa turkistarhojen kausityövoimasta tulee nykyään ulkomailta.

Turkistalous on hyvin suhdanneherkkä ala. Turkikset menettävät markkina-asemiaan erityisesti Kiinassa, jossa menekki laskee maassa samaa tahtia kuin korruption vastaisuus ja eläinsuojelujärjestöjen kampanjat leviävät. Myös leudot talvet vähentävät turkisten menekkiä.

Esimerkiksi vuonna 2013 turkikset tekivät hyvin kauppansa, mutta jo seuraavana vuonna myynti laski rajusti. Myös turkistuottajien tuottamat verotulot romahtivat alle neljännekseen vuodessa.

Suurimmalle osalle turkiskasvattajista turkistuotanto on sivuelinkeino. Muistakin tuottajista osalla on valmiiksi koulutus tai valmiudet myös muihin ammatteihin. Tämä on osa yrittäjyyttä: jo alalle ryhtyessään turkistuottajat ovat olleet tietoisia alaan liittyvistä riskeistä, joita tuovat tullessaan muun muassa muodin muutokset. Merkittävä osa tarhaajista lähestyy jo eläkeikää. Yhteiskunnan tulisi poliittisin toimin edistää turkistarhaajien uudelleenkouluttamista muille aloille.