You are here: Home / Tuotantoeläimet / Teurastus

Teurastus

Suomalaisissa teurastamoissa teurastetaan vuosittain yli 60 miljoonaa eläintä, joista suurin osa on broilereita. Seuraavaksi eniten teurastetaan sikoja.

Itse teurastukseen liittyvien ongelmien lisäksi eläimille aiheuttaa kärsimystä kovakourainen käsittely lastauksen ja teurastuksen yhteydessä. Tämän seurauksena on muun muassa ruhjeita ja kivuliaita nivelten ja luiden vammoja.

Naudoille, sioille ja muille kookkaammille eläimille tarpeetonta kärsimystä aiheuttaa muun muassa sähköpiiskan käyttö eläinten siirtelyn yhteydessä. Yksi eläinten kohtelua heikentävä tekijä on teurastamoilla vallitseva erittäin tiivis työtahti ja siitä seuraava kiire. Sikoja teurastetaan yleisesti lähes 300 eläintä tunnissa, nautoja 80 eläintä tunnissa ja siipikarjaa 3000-6000 eläintä tunnissa. Kiireessä eläinten taintumisen varmistaminen voi jäädä tarkistamatta.

Eläinten säilytystilat teurastamoilla on suunniteltu vain tilapäiseen käyttöön ennen teurastusta. Ne eivät sovi eläinten pitempiaikaiseksi pitopaikaksi. Siitä huolimatta eläimiä säilytetään niissä usein yön yli. Eläinten tarpeettoman pitkät odotusajat ja ahtaat odotustilat teurastamoilla ovat yleinen ongelma.

Nautojen ja sikojen teurastus

Teurastamolla siat, naudat ja muut kookkaat eläimet kävelytetään tainnutuspaikalle. Eläimet tainnutetaan usein seuraavina saapuvien eläinyksilöiden nähden. Eläimet voivat myös haistaa lajikumppaneistaan valutettavan veren ja stressihormonit, mikä lisää pelokkuutta.

Nautojen tainnuttamisessa käytetään tainnutuspistoolia, joka on varsin nopeasti tajunnan vievä menetelmä. Kun nauta on tainnutettu, nauta pistetään eli sen kurkku leikataan auki, ja veri valutetaan ulos. Nauta kuolee yleensä vasta veren valumiseen.

Aiemmin yleisin sikojen tainnutustapa on ollut sähkötainnutus. Tainnutettavan sian ohimoille asetetaan elektrodit, joiden kautta sille annetaan sähköisku. Nykyisin pidetään todennäköisenä, että menetelmä on eläimille tuskallinen. Käsitystä tukee muun muassa se tieto, että tapaturmaisissa sähköiskuissa vastaavalla tavalla tajuntansa menettäneet ihmispotilaat kertovat kokemuksen olleen erittäin tuskallinen ennen tajunnan menetystä.

Toinen sikojen tainnutuksessa käytettävä menetelmä on hiilidioksidilla tapahtuva tainnutus. Ennen taintumista siat kokevat vakavaa hengenahdistusta. Korkeat hiilidioksidipitoisuudet ovat ärsyttäviä ja aiheuttavat hyperventilaatiota ja limakalvojen ärsytystä, mikä voi olla eläimille kivuliasta, ja saavat aikaan hengen haukkomista ennen tajunnan menetystä. Tutkimuksissa on todettu, että siat kärsivät pelosta, tuskasta ja stressistä jopa 60 sekunnin ajan CO2-tainnutuksen aikana. Suuret teurastamot myös Suomessa käyttävät hiilidioksiditainnutusta sioilla.

Aina tainnutus ei myöskään onnistu, vaikka sitä pitäisi valvoa. Sekä Suomessa että Ruotsissa on tullut ilmi tapauksia, joissa sika on pistetty huonosti, ja se on päätynyt yhä elossa olevana kalttausveteen. Kuuman kalttausveden on tarkoitus irrottaa karvat sian ruhosta.

Siipikarjan teurastus

Broilerit ja kalkkunat tuodaan teurastamolle kuljetuslaatikoissa. Sähkötainnutukseen menevät linnut puretaan laatikoista ja linnut ripustetaan jaloistaan kuljetushihnan koukkuihin riippumaan pää alaspäin.

Hihnalle ylösalaisin ripustaminen on kokemus, jonka on todettu aiheuttavan linnuissa paitsi pelkoa, osalle niistä myös voimakasta kipua. Ripustaminen tehdään siinä määrin kiivastahtisena ja kovaotteisena työnä, että linnuille voi aiheutua vammoja.

Hihna kuljettaa linnut tainnutusaltaan ylle. Altaassa on vettä, jossa kulkee sähkövirta. Tarkoitus on, että lintujen pää osuu veteen ja linnut menettävät tajuntansa koettuaan sähköiskun. Sen jälkeen hihna kuljettaa linnut viiltoon eli kaulavaltimon leikkaamiseen.

Sähkötainnutusta pidetään tuskallisena tainnutustapana myös linnuille. Linnun kokemaa kipua lisää se, jos altaaseen ei osu ensimmäisenä pää, kuten on tarkoitus, vaan esimerkiksi peloissaan räpistelevän linnun siipi. Tällöin lintu saa voimakkaan sähköiskun, mutta ei menetä tajuntaansa.

Joskus tainnutus epäonnistuu ja lintu voi joutua viiltoon tajuissaan. Myös viillon epäonnistuminen on mahdollista, jolloin lintu voi olla tajuissaan sen joutuessa kynittäväksi.

Broilereiden teurastuksessa käytetään myös hiilidioksiditainnustusta. Toisin kuin useimmat muut tainnutusmenetelmät, kaasulla tapahtuva tainnutus ei saa aikaan välitöntä tajunnan menetystä. Linnun on hengitettävä tainnutukseen käytettävää kaasuseosta useista sekunneista kymmeniin sekunteihin, jotta se menettää tajuntansa.  Hiilidioksidi on ilmaa painavampi ja lähes hajuton kaasu, jonka hengittäminen saa aikaan hapen puutteen sekä hiilidioksidin kertymisen vereen. Hiilidioksidin kertyminen elimistöön johtaa solujen happamoitumiseen ja eläin taintuu ja lopulta kuolee riittävän pitkään altistukseen. Hiilidioksiditainnutus on yleistynyt viime vuosina selvästi Suomessa.

Siipikarjan käsittelyyn lastauksen ja purkamisen yhteydessä liittyy ongelmia. Broilereista 0,1-1 % (eli vuosittain vähintään kymmeniä tuhansia yksilöitä) vammautuu lastauksen tai purkamisen yhteydessä sen verran pahoin, että ruho hylätään eli jätetään käyttämättä teurastuksen jälkeen. Tällaisia vammoja ovat mm. luunmurtumat. Kalkkunoiden kohdalla suuria hyvinvointiongelmia ovat aiheuttaneet lisäksi ahtaat kuljetuslaatikot, joissa linnut eivät mahdu edes seisomaan.

Suomessa teurastamoja on viime vuosina lopetettu, minkä johdosta teurastukset keskittyvät aiempaa harvemmille teurastamoille. Tämä pidentää teuraskuljetusten pituuksia ja niiden ajallista kestoa.