Animalia ry:n säännöt

Animalia ry

Säännöt

1 §

Yhdistyksen, jonka nimi on Animalia ry, toimialue on koko Suomi ja kotipaikka Helsinki. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä näissä säännöissä yhdistykseksi.

2 § Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Yhdistys vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua, tuskaa tai muuta kärsimystä tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäytymistä. Yhdistyksen päätoimintakohteet ovat koe-eläimet, turkiseläimet ja tuotantoeläimet. Yhdistys toimii eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämiseksi. Yhdistys tukee myös eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämistä ja käyttöä. Lisäksi se edistää eläinsuojelua.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedottamisen avulla sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittaa yhdistyksen toimintaa tukevien tuotteiden myyntiä.

3 § Jäsenyys

Jokainen hyvämaineinen henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusta eikä toimi yhdistystä vastaan, voi liittyä jäseneksi maksamalla jäsenmaksun. Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä.

4 § Jäsenistö

Henkilöjäsenet ovat joko vuosittain jäsenmaksunsa maksavia tai ainaisjäseniä. Jäsenmaksun voi maksaa yhdessä tai useammassa erässä.

Vuosittain jäsenmaksunsa maksavat jäsenet ovat tukijäseniä, aktiivijäseniä, nuorisojäseniä, kuukausijäseniä, perhejäseniä, kaksoisjäseniä tai erityisjäseniä. Nuorisojäseneksi voi liittyä alle 18-vuotias henkilö. Perhejäseneksi voi liittyä tuki-, aktiivi-, kaksois- tai erityisjäsenen kanssa samassa taloudessa elävä henkilö. Kaksoisjäseneksi voi liittyä maksamalla summan, joka kattaa sekä yhdistyksen että sen määrittelemän yhteistyöjärjestön jäsenyyden. Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset tai vähävaraiset voivat olla erityisjäseniä.

Ainaishenkilöjäsenet ovat tukijäseniä, jotka maksavat kahdenkymmenen (20) tukijäsenen vuosimaksua vastaavan summan.

Yhteisöjäsenet ovat joko vuosittain jäsenmaksunsa maksavia tai ainaisyhteisöjäseniä. Ainaisyhteisöjäseneksi pääsee yhteisö, joka kerralla maksaa kahtakymmentä (20) yhteisöjäsenmaksua vastaavan summan.

Täydet, samansuuruiset jäsenoikeudet sisältyvät kaikkiin jäsenluokkiin sillä poikkeuksella, että yhteisöjäsenillä ei ole äänioikeutta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5 § Jäsenmaksu

Yhdistyksen hallitus päättää eri jäsenluokkien jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia eri jäsenluokkien jäsenille.

6 § Jäsenen erottaminen

Jos yhdistyksen jäsen toimii yhdistyksen tarkoituksen vastaisesti, voidaan hänet hallituksen päätöksellä erottaa jäsenyydestä, jos puolet (1/2) hallituksesta jäsenen oltua jäsen alle vuoden tai kolme neljäsosaa (3/4) hallituksesta jäsenen oltua jäsen yli vuoden sitä vaatii.

Erotetun jäsenen on mahdollista myöhemmin päästä takaisin yhdistykseen, jos kolme neljäsosaa (3/4) hallituksesta sitä kannattaa. Jäsen katsotaan hallituksen päätöksellä erotetuksi yhdistyksestä, jos hän jättää jäsenmaksunsa maksamatta.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa sen jäsenten keskuudesta valittu hallitus, johon kuuluu vähintään kymmenen (10) ja enintään yksitoista (11) jäsentä. Hallituksen jäsenistä yhdeksän (9) valitaan kolmeksi (3) vuodeksi ja yksi (1) tai kaksi (2) yhdeksi (1) vuodeksi. Erovuorossa on vuosittain neljä (4) jäsentä, mikäli hallituksessa on ollut kymmenen (10) jäsentä tai viisi (5) jäsentä, mikäli hallituksessa on ollut yksitoista (11) jäsentä. Vuosikokouksessa valitaan kolme (3) jäsentä kolmeksi (3) vuodeksi ja yksi (1) tai kaksi (2) yhdeksi (1) vuodeksi. Eroavat jäsenet voidaan valita uudelleen. Ehdotukset hallituksen jäseniksi on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

Hallituksen jäsen voidaan erottaa tehtävästään yhdistyksen kokouksen kolmen neljäsosan (3/4) määräenemmistön päätöksen nojalla, jos hän on toiminut yhdistyksen tarkoituksen vastaisesti. Kesken kauden eroavien hallituksen jäsenten tilalle valitaan uudet jäsenet vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa.

8 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tultua valituksi valitsee vuosikokous yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi yhden (1) vuoden ajaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan ja varainhoitajan ja sen lisäksi sihteerin, joka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus on laillisesti koolle kutsuttu, kun kaikki jäsenet on kutsuttu kokoukseen kirjallisesti vähintään viisi (5) vuorokautta ennen kokousta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Äänestyksissä äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Hallitus ja sen valitsemat toimintaryhmät voivat kokoontua myös tietoliikenneyhteyksien välityksellä kaikkien jäsentensä suostumuksella.

Hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen kysymyksen ratkaisuun, jossa hänen etunsa voi joutua ristiriitaan yhdistyksen edun kanssa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen muuta jäsentä sitä pyytää.

Hallituksen muita tehtäviä

1. Vastaa yhdistyksen talouden ja omaisuuden hoidosta sekä valvoo, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään.
2. Edustaa yhdistystä kolmatta miestä vastaan.
3. Vastaa yhdistyksen kokouksissa tehtyjen päätösten toteuttamisesta.
4. Huolehtii siitä, että yhdistyksen taloudesta pidetään tarkat tilit.
5. Antaa vuosikokoukselle hallintokertomuksen.
6. Huolehtii pöytäkirjan pitämisestä yhdistyksen kokouksissa ja hallituksen kokouksissa.
7. Huolehtii yhdistyksen toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä.
8. Päättää yhdistyksen omistamien kiinteistöjen myynnistä.

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä muu henkilö, kukin erikseen.

10 § Vuosikokous

Yhdistys kokoontuu hallituksen kutsusta vuosikokoukseen kerran vuodessa maaliskuun aikana hallituksen määrätessä ajan ja paikan. Tällöin on käsiteltävä seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan valinta.
2. Kokouksen sihteerin valinta.
3. Esityslistan hyväksyminen.
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden vahvistaminen.
5. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijan valinta.
6. Edellisen vuoden toimintakertomuksen hyväksyminen.
7. Tilinpäätöksen hyväksyminen sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
8. Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen.
9. Viiden (5) tai neljän (4) hallituksen jäsenen valinta. Kolme (3) jäsentä valitaan kolmeksi (3) vuodeksi ja kaksi (2) tai yksi (1) yhdeksi (1) vuodeksi.
10. Puheenjohtajan valinta.
11. Kahden (2) tilintarkastajan ja näiden varamiesten valinta. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valintaan eivät hallituksen jäsenet voi osallistua.
12. Muiden asioiden käsittely ja niistä päättäminen. Muut vuosikokouksen käsiteltäväksi halutut asiat tulee jättää hallitukselle viimeistään tammikuun toisena (2.) päivänä.

11 § Ylimääräinen kokous

Hallituksen tulee kutsua koolle ylimääräinen kokous, kun tilanne antaa siihen aihetta tai kun tilintarkastajat tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti määrätyn asian käsittelemistä varten vaativat. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle viimeistään kuusi (6) viikkoa sen jälkeen, kun hallitus on vastaanottanut asiaa koskevan esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asiat, jotka aiotaan käsitellä, eikä kokouksessa voida päättää muista asioista. Kuitenkin voidaan ottaa pohdittavaksi muita mahdollisesti esille tulevia asioita. Ylimääräistä kokousta johtaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

12 § Kutsu vuosikokoukseen ja yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen

Hallituksen tulee kutsua vuosikokous ja ylimääräinen kokous koolle viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta joko tiedottamalla siitä yhdistyksen lehdessä tai jäsenistölle lähetetyllä kirjeellä tai Helsingissä ilmestyvässä sekä suomen- että ruotsinkielisessä lehdessä julkaistulla ilmoituksella.

13 § Äänestys yhdistyksen kokouksissa

Yhdistyksen kokouksissa äänestys tapahtuu avoimesti. Henkilöäänestyksissä sovelletaan suljettua äänestystä, mikäli joku äänioikeutetuista sitä vaatii.

Äänioikeutettuja ovat ne hallituksen hyväksymät jäsenet, jotka ovat maksaneet edellisen tai kuluvan vuoden jäsenmaksun vuosikokoukseen tai yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen mennessä. Kullakin äänioikeutetulla on yksi (1) ääni. Valtakirjalla äänestäminen ei ole sallittua.

Äänten mennessä henkilövaaleissa tasan tuloksen ratkaisee arpa. Äänten mennessä tasan muissa äänestyksissä voittaa puheenjohtajan edustama kanta.

14 § Yhdistyksen tilivuosi

Yhdistyksen tilivuotena on kalenterivuosi. Tilit jätetään tilintarkastajalle viimeistään viidentenätoista (15.) päivänä helmikuuta seuraavana vuonna. Tilintarkastuskertomus tulee toimittaa hallitukselle neljätoista (14) vuorokautta ennen vuosikokousta.

15 § Sääntöjen muutokset

Esitykset näiden sääntöjen muuttamiseksi tulee toimittaa hallitukselle, joka seuraavassa yhdistyksen kokouksessa antaa niistä lausunnon. Kutsuttaessa jäseniä kokoukseen, jossa käsitellään sääntömuutoksia tai yhdistyksen lopettamista, on tiedotus asiasta merkittävä kokouskutsuun. Muutosehdotusten hyväksymiseksi vaaditaan, että ne kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava vuosikokous, ovat saaneet vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista annetuista äänistä.

16 § Alueosastojen johtosääntö

Yhdistyksen jäsenet voivat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi perustaa rekisteröimättömiä alueosastoja tai toimintaryhmiä. Alueosastojen ja toimintaryhmien toiminta tapahtuu hallituksen hyväksymän johtosäännön mukaisesti.

17 § Yhdistyksen lopettaminen

Yhdistyksen lopettamisesta on jätettävä kirjallinen ehdotus hallitukselle. Ehdotus käsitellään seuraavassa vuosikokouksessa. Jos tässä kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänioikeutetuista kannattaa lopettamista, siirretään asia seuraavaan vuosikokoukseen. Jos tällöin jälleen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänioikeutetuista kannattaa lopettamista, julistetaan päätös päteväksi ja yhdistys lopetetaan.

18 § Varojen käyttö

Yhdistyksen lopettamisen yhteydessä sen varat on velkojen suorittamisen jälkeen luovutettava yhdelle tai useammalle yhdistyksen tarkoitusta edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, mikäli lahjan suhteen tai lahja-asiakirjassa ei ole toisin määrätty. Yhdistys voi luovuttaa mainitulla tavalla varansa myös rahastoitavaksi, jolloin yhdistyksen kokous samalla hyväksyy rahaston säännöt niihin sisältyvine yhdistyksen tarkoituksen edistämistä koskevine määräyksineen.