You are here: Home / Muu kuluttaminen / Eläinperäiset lisäaineet

Eläinperäiset lisäaineet

Eläinperäisiksi kutsutaan kaikkia raaka-aineita, jotka on valmistettu eläinten osista. Lihasta tai muista eläinruhon osista tehdyn ruoan voi usein kohtuullisen helposti tunnistaa ja luokitella eläinperäiseksi ravinnoksi. Niiden lisäksi ihmisen ravintoon käytetään paljon muitakin eläimistä lähtöisin olevia aineksia.

Monia eläinperäisiä aineita käytetään lisäaineina eli niillä vaikutetaan elintarvikkeen säilyvyyteen, väriin, makuun tai tuoksuun. Nämäkin eläimet ovat raaka-aineiden hankkimiseksi teurastettu, kalastettu tai metsästetty. Myös niihin tuotteisiin, joita varten eläimiä ei ole tarvinnut suoranaisesti tappaa, liittyy usein eläinten pitämistä lajille epätyypillisissä oloissa.

Tuoteselosteen lukeminen on ensimmäinen askel sen selvittämiseksi, sisältääkö tuote eläinperäisiä osia. Joissakin tapauksissa ruoka-aineen nimi ilmaisee alkuperän, esimerkiksi maitojauhe tai lihaliemi. On kuitenkin paljon ainesosia, joiden eläinperäisyydestä on tiedettävä muuta kautta. Alla olevan listan avulla voit tutustua yleisiin ruoissa ja juomissa käytettäviin eläinperäisiin raaka- ja lisäaineisiin.

Pääraaka-aineiltaan kasvisperäisissäkin tuotteissa on hämmentävän usein eläinperäisiä raaka-aineita. Esimerkiksi leipä, keksit ja leivonnaiset voivat sisältää eläinrasvaa ja eläinperäisiä emulgointiaineita. Jopa ne ravintorasvat, jotka koostuvat pelkistä kasvirasvoista, voivat sisältää eläinperäisiä lisäaineita.

Suurin osa lisäaineista merkitään E-kirjaimella ja numerosarjalla, jonka perusteella aineen voi tunnistaa. Monet lisäaineet voivat olla joko kasvis- tai eläinperäisiä ilman, että se käy ilmi tuoteselosteesta. Näissä tapauksissa ainoa keino ottaa asiasta selvää on yhteydenotto tuotteen valmistajaan.

Viljatuotteet

– Amylaasi on entsyymi, joka pilkkoo tärkkelystä. Sitä käytetään elintarvikkeissa, esimerkiksi sakeutusaineena leivässä. Amylaasi voi olla eristetty sioista, mutta yleensä se on kasviperäinen.

– Eläinrasvat sisältävät samantapaisia aineita kuin kasvirasvat – glyseriiniä ja rasvahappoja, jotka yhdessä muodostavat öljyn ja rasvan. Valmistaja ei useinkaan tiedä, ovatko heidän käyttämänsä glyseriini ja rasvahapot kasvi- vai eläinperäisiä. Eläinrasvat ovat pääasiassa peräisin teurastamoilta. Niitä käytetään mm. leivässä sekä kekseissä.

Maitotuotteet

– Eläinrasvat sisältävät samantapaisia aineita kuin kasvirasvat – glyseriiniä ja rasvahappoja, jotka yhdessä muodostavat öljyn ja rasvan. Valmistaja ei useinkaan tiedä, ovatko heidän käyttämänsä glyseriini ja rasvahapot kasvi- vai eläinperäisiä. Eläinrasvat ovat pääasiassa peräisin teurastamoilta. Niitä käytetään mm. jäätelössä.

– Gelatiini eli liivate on proteiini, jota eristetään yleensä teurastettujen sikojen sisäelimistä, joskus myös vasikoiden sisäelimistä. Sitä käytetään mm. vanukkaissa ja jäätelössä.

– Hera on neste, joka jää yli juustonvalmistuksessa. Se sisältää suurimman osan juoksutteesta, joka on enimmäkseen lähtöisin teurastamoilta.

– Pepsiini on peräisin teurastettujen sikojen mahasta. Sitä käytetään samoin kuin renniiniä mm. juustonvalmistuksessa.

– Renniini on vasikan mahasta peräisin oleva entsyymi, jota käytetään juoksutteena juustonvalmistuksessa.

Makeiset

– Gelatiini eli liivate on proteiini, jota eristetään yleensä teurastettujen sikojen sisäelimistä, joskus myös vasikoiden sisäelimistä. Käytetään mm. makeisissa.

– Karmiini (E120) on punainen väriaine, joka on peräisin kuivatuista hyönteisistä, kokkilinikirvoista. Jotta saadaan 500 grammaa karmiinia, on tapettava 70 000 kokkilinikirvaa. Sitä käytetään mm. makeisissa.

– Lesitiini voi olla peräisin kananmunista, jolloin raaka-aineena ovat poikkeuksetta häkkikanaloiden munat. Sitä käytetään mm. suklaassa ja muissa elintarvikkeissa.

– Luujauho on jauhettuja eläinten luita. Sitä käytetään mm. makeisissa.

– Mehiläisvaha on mehiläispesistä kerättyä vahaa, jota käytetään mm. pinnoitteena makeisissa.

– Sellakka on kilpikirvojen erite. Sitä käytetään mm. pinnoitteena makeisissa.

– Veri on peräisin teuraseläimistä. Sitä käytetään mm. joissakin purukumeissa.

Alkoholijuomat

Monet olut- ja varsinkin viinilaadut kirkastetaan eläinperäisten ainesten avulla. Viini saadaan selkenemään esimerkiksi albumiinilla (munanvalkuaista), kalaliimalla, liivatteella (gelatiini) tai joissain harvoissa maissa maidosta valmistetulla kaseiinilla. Viinejä kirkastetaan usein myös ei-eläinperäisillä aineilla, mutta mitään etiketistä löytyvää erottelua ei kirkasteen alkuperästä löydy, sillä nykyinen EU-lainsäädäntö ei velvoita alkoholijuomien tuottajia varustamaan tuotteita täydellisin tuoteselostein. Usein tuottaja kirkastaa viinit kauden mukaan eri aineilla. Välillä viinieriä ei edes kirkasteta, jos tuottaja on väriin tyytyväinen. Viime kädessä kuluttaja ei valitettavasti voi tietää kirkasteen alkuperää viiniä valitessaan. Täysin vegaanisia ovat lähinnä israelilaiset kosher-viinit.

Väkevät alkoholijuomat ja kotimaiset oluet ovat pääosin vapaita eläinperäisistä ainesosista. Venäläisessä ja itäeurooppalaisessa vodkassa käytetään toisinaan luujauhoa ja osa ulkomaisista oluista kirkastetaan liivatteen avulla. Campari ja osa punaviineistä sisältävät karmiinia. Verialbumiinin käytön kirkastuksessa EU on kieltänyt.

– Gelatiini eli liivate: oluiden, etenkin tummien, ja viinien kirkastamiseen käytetään usein kalasta tehtyä gelatiinia.

– Karmiini (E120) on punainen väriaine, joka on peräisin kuivatuista hyönteisistä, kokkilinikirvoista. Jotta saataisiin 500 grammaa karmiinia, on tapettava 70 000 kokkilinikirvaa. Karmiinia käytetään mm. alkoholijuomissa.

– Luuhiili (usein englanniksi bone char) tehdään teurastettujen eläinten luista. Sitä käytetään mm. alkoholijuomien suodatukseen.

Muut

– Eläinrasvat sisältävät samantapaisia aineita kuin kasvirasvat – glyseriiniä ja rasvahappoja, jotka yhdessä muodostavat öljyn ja rasvan. Valmistaja ei useinkaan tiedä, ovatko heidän käyttämänsä glyseriini ja rasvahapot kasvi- vai eläinperäisiä. Eläinrasvat ovat pääasiassa peräisin teurastamoilta. Niitä käytetään mm. margariineissa.

– Glutamiinihappo on eläinten kudoksissa esiintyvä aminohappo, mutta se ei välttämättä ole eläinperäinen. Sitä käytetään esimerkiksi ruuissa arominvahventeena.

– Hunaja kerätään mehiläistilojen mehiläispesistä. Itse hunajantuotantoa varten mehiläisiä ei tarvitse tappaa, mutta keräämisen ja muiden hoitotoimenpiteiden aikana mehiläisiä kuolee.

– Hyljeöljy muodostetaan hylkeiden rasvakerroksesta. Sitä käytetään mm. omega-rasvahappojen lähteenä ja tulehdussairauksien ehkäisyssä.

– Kaseiini on lehmänmaidon proteiini. Sitä käytetään joissain elintarvikkeissa.

– Kaviaari on kalan mätiä. Kalleinta kaviaaria on sammen mäti, jonka hankkimiseksi sampia kalastetaan pelkän mädin takia. Sampia myös kasvatetaan mädintuotantoa varten.

– Lesitiini voi olla peräisin kananmunista, jolloin raaka-aineena ovat poikkeuksetta häkkikanojen munat. Sitä käytetään mm. margariinissa ja muissa elintarvikkeissa.

– Luuhiili (usein englanniksi bone char) valmistetaan teurastettujen eläinten luista. Sitä käytetään mm. ruokosokerin puhdistukseen.

– Sellakka on kilpikirvojen erite. Sitä käytetään mm. hedelmien kiillotuksessa.

– Steariinihappo on peräisin yleensä eläinrasvoista, mutta sitä voidaan erottaa myös kasviöljystä, esim. palmuöljystä. Sitä käytetään mm. emulgointiaineena.

– Laktitoli on laktoosista valmistettu makeutusaine, jota voi löytyä ainakin light-tuotteista.

– Kollageeni on eläinperäinen lihasproteiini, jota joskus löytyy elintarvikkeista, mutta erityisesti kosmeettisista valmisteista. Kollageenista valmistetaan myös liivate.

Eläinperäiset lisäaineet

Nämä lisäaineet sisältävät varmasti eläinperäisiä raaka-aineita:

– E 120 karmiinit, kokkiniili, karmiinihappo

– E 901 mehiläisvaha, valkoinen ja keltainen

– E 904 sellakka

– E 966 laktitoli

– E1105 lysotsyymi