Ministeriön ehdottama lakimuutos aiheuttaisi mittavaa kärsimystä eläimille

Ministeriön ehdottama lakimuutos aiheuttaisi mittavaa kärsimystä eläimille

EU:n uudesta vieraslajiasetuksesta seuranneen maa- ja metsätalousministeriön lakimuutosehdotuksen myötä supikoiraa, piisamia ja minkkiä saa mahdollisesti pian metsästää ilman rajoituksia.

Helmikuussa voimaan tuleva EU-asetus velvoittaa jäsenmaita kohdistamaan vieraslajeihin sellaisia toimenpiteitä, joilla säädellään lajien kantoja ja estetään niiden leviämistä. Asetuksessa kuitenkin korostetaan, että toimenpiteiden kohteena olevien eläinten on säästyttävä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Asetus ei siis vaadi vieraslajien pyyntirajoitusten poistoa.

Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin esittänyt, että Suomen luonnossa esiintyvät supikoira, piisami ja minkki poistettaisiin metsästyslain mukaisista riistalajeista ja sen myötä metsästyslaissa säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Lakimuutosehdotus on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä.

Lakimuutosehdotus ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa

Lakimuutos tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että näitä lajeja saisi tappaa ilman metsästäjäntutkintoa ja niiden metsästyksessä saisi käyttää välineitä, jotka muussa metsästyksessä ovat kiellettyjä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa yötähtäimet, valot ja koneelliset äänet. Lisäksi esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saisi tappaa, jolloin pesässä olevat poikaset jäävät kuolemaan nääntymällä, ja piisamin pesärauhoitus loppuisi.

”Tämä aiheuttaa väistämättä huomattavia eläinsuojeluongelmia ja mittavaa kärsimystä eläimille. Nopeaa ja kivutonta lopetusta ei voi taata, kun näiden eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen ei vaadita edes metsästäjäntutkintoa. Eläinsuojelulaki säätää, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Siten lakimuutoksen voi katsoa olevan ristiriidassa eläinsuojelulakimme ja myös EU-asetuksen kanssa”, sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Supikoiran rajoittamatonta metsästystä perustellaan kannanhoidolla ja supikoiran aiheuttamien haittojen estämisellä. Nykyisin Suomessa metsästetään vuosittain 150 000-200 000 supikoiraa. Tutkimusten mukaan supikoira ei kuitenkaan ole merkittävä uhka esimerkiksi riistalinnuille, vaan sen pääasiallista ravintoa Suomessa ovat pikkunisäkkäät, raadot, marjat ja hyönteiset. Metsästyksellä ei ratkaista kannan kasvua, sillä supikoira on jo vakiintunut laajoille alueille Suomessa. Jos joltain alueelta tapetaan supikoirat, siirtyy sinne uusia muualta.

Suomella poikkeuslupa kasvattaa supikoiraa turkistarhoilla

Supikoirakeskustelusta on myös täysin unohdettu supikoiria kasvattavat turkistarhat. Euroopan unionin vieraslajiluettelon lajeja ei saa EU:n alueella kasvattaa, myydä tai markkinoida ja lajin päästäminen ympäristöön on kielletty.

”On uskomatonta, että Suomi sai silti neuvoteltua itselleen pitkän poikkeusluvan supikoiran tarhaamisen jatkamiseen, vaikka laji lisättiin EU:n vieraslajilistaan. Myös vieraslajiksi luokiteltua minkkiä tarhataan Suomessa runsaasti, ja tarhoilta karkaa yksilöitä myös luontoon”, sanoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.

Animalia ja Luonto-Liiton susiryhmä ovat vastustaneet lakimuutosta ja antoivat maa- ja metsätalousministeriölle aiheesta lausunnon marraskuussa 2018.

Lisätietoja:

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija, Animalia
puh. 050 543 9601
laura.uotila(at)animalia.fi

Veikka Lahtinen
kampanjavastaava, Animalia
puh. 040 590 5575
veikka.lahtinen(at)animalia.fi

Kuva: Leevi Kontula