Vegepurilaisten voitonmarssi avaa väylän suuremmille muutoksille 

Vegepurilaisten voitonmarssi avaa väylän suuremmille muutoksille 

Lokakuussa 2017 se toden teolla alkoi. Kansainvälinen hampurilaisjätti McDonald’s otti Tampereella kokeiluun ensimmäisen vegaanisen hampurilaisensa, McVeganin. Kokeilu osoitti täysin kasviperäisen hampurilaisen olevan toivottu lisä ja vuoden 2018 alussa hampurilainen siirtyi pysyvästi suomalaisten McDonald’sien listoille. Väitteet veganismin elitistisyydestä olivat valmiita kumottaviksi.  

McDonald’s edustaa Suomessa ja maailmalla pikaruokaa, joka on lähes kaikkien saatavilla, sekä taloudellisesti että maantieteellisesti. Jos hampurilaisjätti on valmis ottamaan listoilleen vegaanisen hampurilaisen (itse asiassa niitä on tällä hetkellä kaksin kappalein), voidaan tuskin puhua enää veganismista pelkkänä korkean tuloluokan ja trenditietoisten etuoikeutena, jota voi kritisoida kalliista hinnoista ja hienostelusta.  

Vuosi McVeganin jälkeen Suomessa alkoi ”burgerisota”, kun useat hampurilaisravintolat heräsivät kasvissyönnin ja veganismin mahdollisuuksiin. Loppuvuonna 2018 helsinkiläinen Bun 2 Bun -ravintola siirtyi kokonaan vegaanisiin hampurilaisiin, muutaman hampurilaisravintolan listoille otettiin lihapihviä muistuttava kasviperäinen hampurilaispihvi, ja suomalainen pikaravintolaketju Hesburger ilmoitti rakentavansa omaa soijatehdasta, jotta voisi optimoida omien kasvistuotteidensa tuoton. Ketjulla on haussa kuulemma kasvisproteiinipihvi, josta lihansyöjäkin nauttii. Yhtäkkiä kaikki havittelevat kasvispihviä, joka on ominaisuuksiltaan kuin lihapihvi.   

Melkein jokainen vegaani tai kasvissyöjä on joskus joutunut kuuntelemaan ihmettelyä siitä, miksi kasvistuotteista tehdään liharuokaa muistuttavia, jos ei kerran haluta syödä sitä lihaa. Voi olla tylsää lähteä keskusteluun mukaan ja selittää, että monet nyt vain sattuvat pitämään tiettyjen ruokien mausta ja rakenteesta, mutta eivät halua tappaa sitä varten viatonta eläintä. Se, että isot ja pienemmät hampurilaisravintolat lähtevät mukaan vegaanibuumiin, ei voi olla muuta kuin hyvä asia. Veganismi valtavirtaistuu, kun kuluttajan ei tarvitse muuttaa makunautintojaan syödäkseen ruokaa, jota varten ei tueta tuotantoeläinten kaltoinkohtelua. Lihankaltainen kasvistuote on oivallinen kompromissi totuttujen makujen ja eläin- ja ympäristöystävällisen elämisen välillä.   

Ympäristöystävällisyys onkin se kanta, minkä esimerkiksi Hesburger ilmoittaa kasvisinnostuksensa syyksi. Pienellä selvityksellä Bun 2 Bun vaikuttaisi oleva ainoa ravintola, joka ottaa markkinoinnissaan huomioon myös eläinten oikeudet. Hampurilaiset eivät ole siis taianomaisesti ratkaisseet eläinten hyvinvointiin ja riistoon liittyviä ongelmia, mutta aika ja ilmapiiri ovat keskustelulle ja parannuksille näiden tekojen siivittämänä yhä otollisempia.  

Myönnetään, vegaanihampurilaiset jättävät jälkeensä samoja tähteitä kuin perinteinen purilainen eläinperäisine raaka-aineineen. Ravintoloiden tuottama turha ruokahävikki, paikoin kyseenalaiset työntekijöiden oikeudet ja suuri määrä pakkausjätettä eivät katoa sillä, että käytämme rahamme lihan sijaan herneproteiiniin. Silti olemme kiitollisia siitä, että vaihtoehtojen tarve on huomioitu ja voimme ottaa tämän viestinä siitä, että työmme eläinten puolesta on tärkeää ja juuri nyt ajankohtaista.  

Hampurilainen mielletään usein koko kansan ruuaksi, jolla ei ole tarvetta turhaan hienostella. Vegaanisten hampurilaisvaihtojen lisääntyminen uumoile hyvää yhä eläinystävällisemmästä tulevaisuudesta. Nimenomaan perustuotteista tulee tarjota kasviperäisiä vaihtoehtoja, jotta ihmiset, jotka ovat koko ikänsä syöneet hampurilaisensa jauhelihapihvillä ja pekonilla, kokevat muutoksen mahdollisimman helposti lähestyttäväksi. Suurelle yleisölle on tärkeää, etteivät he koe joutuvansa luopumaan mistään tarttuessaan uuteen elämäntapaan, joten helposti saatavilla olevat herkutteluruuat ovat saapuneet luoksemme hyvästä syystä. Eläköön vegaaniset hampurilaiset!

 

Kaisa Murto

Animalia