“Häkkiin, tapetaan ja sit turkit kehiin” – miten lukiolaiset vastasivat turkiskyselyyn?

“Häkkiin, tapetaan ja sit turkit kehiin” – miten lukiolaiset vastasivat turkiskyselyyn?

Teksti on toteutettu vantaalaisen Lumon lukion vapaaehtoistyön kurssin ja Animalian yhteistyönä.

Turkistarhaus on ollut monesti esillä otsikoissa, ja sen eettisyys puhututtaakin monia tänä päivänä. Kysymys kuitenkin kuuluu: Mitä turkistarhaus on?

Turkistarhaus aloitettiin Suomessa 1900-luvun puolivälissä. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi alkoi teollistua ja samalla myös turkiksista tuli yksi vaurastumisen lähteistä. Alun perin tämä elinkeino perustui kettujen (sinikettu, hopeakettu), minkkien sekä hillereiden kasvattamiseen, jotta niiden turkista saataisiin ihmisille erilaisia hyödykkeitä. 1950-luvun Suomessa turkikset olivat yleisiä ei pelkästään muotivaatteina vaan niiden lämmittävän ominaisuuden vuoksi.

Nykyään turkistarhaus liitetään helposti epäeettiseen eläinten kohteluun ja rahanahneeseen muotituotantoon. Oikeuskysymykset, kuten “onko eläimillä tarpeeksi virikkeellinen elinympäristö?” tai “saavatko ne toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään?” nousevat pinnalle asiasta keskustellessa.

Tänä päivänä turkistarhaus ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin esimerkiksi muutamia kymmeniä vuosia sitten. Syynä tähän voi olla tuotannon kannattavuuden huomattava lasku, mikä johtuu osittain turkistarhojen vastustuksesta. Monet muotialan yritykset ovat lopettaneet turkisten käytön vaatteissaan tai muissa tuotteissaan juuri eettisyyteen tukeutuen.

Teimme lukiossamme lyhyen kyselyn koskien turkistarhausta ja samalla kyselimme muilta opiskelijoilta heidän ajatuksiaan liittyen turkiseläinten elinolosuhteisiin.

 

Kyselyn tuloksia:

Kyselyyn osallistui 100 Lumon lukion opiskelijaa. 

 

Tiedätkö mitä turkistarhaus on?

Kyllä, tiedän turkistarhoista jonkun verran. 52.53%

 

Olen kuullut turkistarhoista, mutta en ole perehtynyt asiaan. 35.35%

 

Olen saattanut kuulla turkistarhoista. 5.05%

 

En ole koskaan kuullutkaan turkistarhoista. 7.07%

 

 

Mitä mieltä olet turkistarhauksesta?

Turkistarhausta voidaan jatkaa ilman uusia rajoituksia. 4.08%

 

Turkistarhausta voidaan jatkaa, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. 21.43%

 

 

Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla niin että tarhaajien ammatinvaihtoa tuetaan taloudellisesti.

 

40.82%

 

Turkistarhaus tulee kieltää välittömästi. 33.67%

 

 

Halusimme kuulla myös opiskelijoiden omin sanoin, mitä he ajattelivat eläinten oloista turkistarhoissa. Suurin osa vastasi jotakin tähän tyyliin “Häkkiin, tapetaan ja sit turkit kehiin”. Osa ei myöskään omasta mielestään tiennyt, miten eläimiä kohdellaan turkistarhoissa.

Tässä on joitakin oppilaiden vastauksia:

 

“On olemassa vastuullisia ja vastuuttomia kasvattajia”

“[Eläimiä kohdellaan] todella huonosti. Sääliksi käy niitä ja ihmiset pitäisi itse laittaa häkkeihin.”

“Luulen, että osa tarhoista menee taloudellisella tavalla ja unohtaa, että ne ovat eläimiä. Osa taas varmasti huolehtii myös eläimistä.”

“emt” [en mä tiiä]

“Onhan se eläimen vapaudenriistoa, jos se pidetään häkissä, joten siäänsä huonoa kohtelua. Toisaalta, jos haluaa hyväkuntoisen turkin niin eikö silloin tarvita yllä/kunnossapitoa”

 

Näiden tulosten perusteella voimme olettaa, että nuoret eivät välttämättä ole tarpeeksi tietoisia turkistarhauksesta ja sen vaikutuksista niin ihmisiin kuin eläimiin. Tähän ratkaisuna voisi olla monipuolisen keskustelun ylläpitäminen aiheesta niin, että mahdollisimman monen osapuolen näkökulma otetaan huomioon.

Kirjoittajat: J. Tapionkaski & E. Toivonen. Kirjoittajat ovat Lumon lukion opiskelijoita