Tarkastusraportin mallioppilas? Millä tavoin Suomi on osa eurooppalaista tehomaataloutta

Tarkastusraportin mallioppilas? Millä tavoin Suomi on osa eurooppalaista tehomaataloutta

Ensimmäinen Euroopan komission ja EU:n jäsenmaiden eläinten hyvinvoinnin valvontaa käsittelevä tarkastusraportti julkaistiin 14. marraskuuta, ja isobritannialainen The Guardian uutisoi sen osoittavan merkittäviä ongelmia eurooppalaisilla tuotantotiloilla. Raportissa kuitenkin mainitaan Suomi positiivisena esimerkkinä erityisesti sikojen hyvinvoinnin osalta, sillä Suomessa noudatetaan EU:n saparoiden katkomisen kieltoa ja tarjotaan edes pienissä määrin virikemateriaalia sioille.

Raportissa valittiin muutama esimerkkimaa: Saksa, Ranska, Puola, Romania ja Italia. Näissä toteutettiin tarkempi tarkastus. Valinnat tehtiin aiemman eläinten hyvinvointia koskevan raportoinnin pohjalta. Raportin mainitsemat keskeisimmät hyvinvointiongelmat sijoittuvat kolmelle alueelle: sikatalouteen, eläinkuljetuksiiin ja teurastuskäytäntöihin.

On oleellista huomioida, että Suomessa ei raporttia varten toteutettu tarkastuskäyntejä, ja erityismaininta koskee nimenomaan porsaiden saparoita ja virikemateriaalia. Suomessa Eviran toteuttamissa otantatarkastuksissa vuonna 2017 todettiin jonkinlaisia puutteita 15 prosentissa kaikista tarkastetuista tuotantoeläintiloista.

Mitä tulee kolmeen osa-alueeseen, jotka raportti mainitsee, on myös Suomessa jokaisella niistä hyvinvointiongelmia:

  • Suomessa on tällä hetkellä laillista pitää emakoita kääntymisen estävissä häkeissä noin puolet niiden elämästä, ja uudessakaan eläinlaissa ei olla kieltämässä porsitushäkkejä, jotka pitävät emakon liikuntakyvyttömänä synnytyksen ja porsaiden imetysajan.
  • Suomesta kuljetetaan vuosittain yli miljoona elävää eläintä ulkomaille, erityisesti Viroon ja Puolaan. Näissä kuljetuksissa eläimillä on hyvin vähän tilaa, lämpötilat voivat nousta korkeiksi ja juomaveden saatavuus on heikko. Eläimet voivat myös jatkaa matkaa näistä maista eteenpäin.
  • Suomessa on ajoittain paljastunut teurastamoilla rikkeitä: viimeksi vuoden 2018 heinäkuussa tuli ilmi tapaus Naapurin Maalaiskana -tuotemerkin teurastamolla, jossa puutteellisen tainnutuksen takia eläviä lintuja päätyi niin kutsuttuun ”raatolaatikkoon” ja lintuja myös lyötiin.

Tuottavuuden kasvu ei kasvata hyvinvointia

Oleellinen asia, jonka myös The Guardian nostaa esiin on, että ongelmat hyvinvoinnissa liittyvät kasvatustiheyden kasvuun tehotuotannossa. Eläinten tehotuotanto viittaa sellaiseen tuotantoon, jossa pyritään lisäämään jatkuvasti tuottavuutta esimerkiksi pienentämällä työntekijöiden määrää, eläinten oleskelutiloja tai toisaalta jalostamalla eläimistä entistä tuottoisampia.

Suomea koskee sama maatalouden tehostamispyrkimys kuin muitakin länsimaita. Suomessa esimerkiksi maatilojen määrä on puolittunut vuodesta 1995. Samaan aikaan teurastettavien eläinten määrä on kaksinkertaistunut. Broilereita voi Suomessa elää kymmeniätuhansia samassa hallissa ja häkkikasvatus on yleistä sikataloudessa ja kananmunantuotannossa. Turkistarhauksessa häkki on ainoa kasvatusmuoto.

EU:n tarkastusraporttia lukiessa onkin huomioitava, että hyvinvoinnin kriteerit asetetaan yleensä niin, että ne mahdollistavat edelleen nykymuotoisen maatalouden jatkamisen. Hyvinvointikorvausten ja muiden tukimuotojen kehittäminen on erittäin tärkeää, ja Suomen esimerkki osoittaa, että saparojen katkomisen kaltaiset käytännöt eivät ole välttämättömiä. Samanaikaisesti on huomioitava, että eläintuotannolle on kehitettävä myös vaihtoehtoja, koska tehotuotanto sisältää aina eläinten kannalta ongelmallisia olosuhteita. Tämän takia EU:n tulisi maatalouspolitiikassaan panostaa myös esimerkiksi kasviproteiinien tuotantoon ja muihin kestävän maatalouden muotoihin. Eläintuotantoon liittyy eläineettisten ongelmien lisäksi myös vakavia ilmasto-ongelmia, joiden ratkaisemiseen ei toistaiseksi ole löydetty tehokkaita keinoja.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehittämistä tulee jatkaa ja sellaisia eläinten hyvinvointitukia kasvattaa, jotka merkittävästi parantavat eläinten hyvinvoinnin tasoa nykyisestä. Suomen on kuitenkin yhtä lailla kuin muidenkin EU-maiden oltava valmis myös vähentämään lihantuotantoa, jotta voimme vastata 2000-luvun vakavimpiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen ja eläinten oikeuksien toteuttamiseen.

 

Teksti: Veikka Lahtinen
Kirjoittaja on Animalian kampanjavastaava.

Lue lisää:

Tarkastusraportti: https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR18_31/SR_ANIMAL_WELFARE_EN.pdf

The Guardianin artikkeli tarkastusraportista: https://www.theguardian.com/environment/2018/nov/14/farm-animal-abuses-widespread-across-europe-warn-auditors

Eurogroup for Animalsin kommentti raporttiin: https://www.eurogroupforanimals.org/european-court-of-auditors-report-calls-for-greater-animal-welfare-impact

Tietoa eläinkuljetuksista, jotka lähtevät Suomesta: http://animalia.fi/2017/09/13/kurja-matka-kuolemaan/elainkuljetukset-suomesta-ja-euroopasta/

Juttu Naapurin maalaiskanan teurastamon laiminlyönneistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/07/11/nain-etenee-broilerien-tainnutus-ja-tapporata-viranomaiset-ja-tyontekijat