Siitoskettuja Suomesta Kiinaan – suomalainen turkistuotanto edistää turkistarhausta Kiinassa

Siitoskettuja Suomesta Kiinaan – suomalainen turkistuotanto edistää turkistarhausta Kiinassa

Pohjanmaalta lähtöisin olevia siitoskettuja on lennätetty viikko sitten Helsinki-Vantaalta Kiinaan. Asiasta uutisoi keskiviikkona Ilkka-lehti. Vienti on laillista, ja Ilkan haastattelema Eviran edustaja kertoo, että eläimiä viedään säännösten mukaisesti.

Kettuja on kuljetuksessa kerrottu olleen yli 2 000 yksilöä. Valmisteilla on Ilkan tietojen mukaan lisäksi toinen saman kokoinen kuljetus. Päinvastoin kuin ala usein väittää, on suomalaisella tuotannolla turkistarhausta maailmalla lisäävä eikä ehkäisevä vaikutus. Siitoseläinten vieminen Kiinaan todistaa tämän.

”Olemme kertoneet jo vuosia, että siitoseläimiä viedään Kiinaan edelleen. Suomalainen turkistarhaus on tiiviisti vuorovaikutuksessa kiinalaisen alan kanssa. Suomessa turkistarhauksen kannattavuus on pohjamudissa, mikä edelleen kasvattaa turkistarhaajien haluja myydä eläimiä Kiinaan. Ilkan mukaan myös kokonaisia tarhoja on myyty kiinalaisten omistukseen. Ilmiö saattaa edelleen yleistyä, kun turkikset eivät käy kaupaksi ja tarhaajat etsivät parempia tulonlähteitä”, sanoo Animalian kampanjavastaaja Veikka Lahtinen.

Turkisala hakee valtion tukea toiminnan jatkumiselle

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on lokakuussa hakenut alalle valtion tukea vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Liitto haluaa, että alaa tuetaan turkistilojen vakauttamislainojen valtiontakauksien ja/tai hintatuen muodossa. Ala saa tällä hetkellä valtiontukea neuvontaan 50 000 euroa vuodessa ja hakee lisäksi myös tukeen korotusta.

Viimeksi 1990-luvun alussa ala kamppaili vastaavassa tilanteessa. Tuolloin valtio myönsikin alalle tukipaketin, joka takasi turkistuotannon jatkumisen maassa. Tätä on moneen otteeseen kritisoitu.

“Turkisala korostaa usein, miten sen toimintaa ei enää tänä päivänä tueta valtion varoin, vaikka esimerkiksi niin sanottua neuvontatukea sekä lomitustukia on maksettu vuosittain. Jos 1990-luvulla tukea ei olisi myönnetty, turkistarhausta ei mahdollisesti olisi enää Suomessa. Onkin järjen vastaista ajatella, että valtio nyt myöntäisi vielä lisärahoitusta selvästi kannattamattomalle alalle. Turkistarhaus on yksi huonoiten tuottavista aloista Suomessa, eikä ole edes kasvattajien etu tekohengittää kannattamatonta alaa. Hintataso ei kata kustannuksia, ja nahkoja myydään tappiolla. Nahkoja tuotetaan maailmanlaajuisesti liikaa”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Turkistarhauskiellot yleistyvät Euroopassa

Suomella olisi nyt mahdollisuus liittyä nykyaikaisten eurooppalaisten maiden joukkoon ja kieltää turkistarhaus siirtymäajalla. Viime vuosien aikana lukuisat maat ovat kieltäneet turkistarhauksen tai rajoittaneet sitä.

Vuonna 2016 turkistarhaus kiellettiin Hollannissa, Intiassa, Japanissa ja Kroatiassa. Vuonna 2017 Tšekki päätti luopua turkistarhauksesta. Kiellon vahvistava laki tulee voimaan vuonna 2019. Myös Saksa teki vuonna 2017 lakiin sellaisia muutoksia, että se lopettaa turkistarhauksen viidessä vuodessa. Norjassa hallitus kirjasi tarhauskiellon hallitusohjelmaansa tänä vuonna. Kesällä 2018 sekä Luxemburg että Belgia kielsivät turkistarhauksen.

Lisätietoa

Mai Kivelä
toiminnanjohtaja
puh. 050 384 5072
mai.kivela(at)animalia.fi

Veikka Lahtinen
kampanjavastaava
puh. 040 590 5575
veikka.lahtinen(at)animalia.fi

Lisätietoa ja lähteitä:

http://animalia.fi/2017/08/17/turkistarhauskiellot-2017/

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lihatuotteiden-valmistus-turkistarhaus-ja-linja-autoliikenne-tuottavat-niukasti-tulosta/9e1f844b-f0c5-3288-8b05-12541e4508e2

http://animalia.fi/2018/06/21/turkikset-eivat-kay-kaupaksi/

https://svenska.yle.fi/artikel/2017/01/09/sjunkande-minkpriser-i-kopenhamn

https://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/pohjalaismaakunnista-lahti-lentokonelastissa-jopa-2-000-siitoskettua-kiinaan-turkistuottajat-raivostuivat-pilaa-kaikkien-tulevaisuuden-1.2787357