Lähes 140 000 vaatii parempaa eläinlakia

Lähes 140 000 vaatii parempaa eläinlakia

Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomus keräsi 139 000 allekirjoitusta. Vetoomuksessa vaaditaan muun muassa parsinavetoiden, emakkohäkkien ja turkistarhauksen kieltämistä. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle keskiviikkona 17.10.2018.

Eläinjärjestöt vievät vetoomuksen ja sen 139 000 allekirjoitusta eduskuntaan keskiviikkona kello 11. Vetoomuksen vastaanottaa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).

Vetoomus ylitti 100 000 allekirjoittajan rajan jo maaliskuussa. Kun hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi julkaistiin syyskuussa, Eläinlaki-vetoomukseen tuli lyhyessä ajassa lähes 40 000 uutta allekirjoittajaa.

”Ihmisten huoli eläimistä on todellinen. Hallituksen esitys ei ota riittävästi huomioon esimerkiksi tuotantoeläinten luontaisia käyttäytymistarpeita, vaikka ne on lain perusteluissa nostettu korkealle. Itse lakitekstissä tämä ei näy. Hallitus puhuu lain edistyksellisyydestä, vaikka tällä lailla jäämme jälkeen muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Norjan lainsäädännöstä. Esimerkiksi Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakentaminen ja emakoiden tiineytys- ja porsimishäkit on kielletty”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Ruotsissa myös turkistarhaus on kettujen osalta kielletty. Tanska on kieltänyt parsinavetat ja tiineytyshäkit sekä kettutarhauksen. Norjassa on kielletty parsinavetat sekä kaikki emakkohäkit ja turkistarhauskielto on kirjattu hallitusohjelmaan.

”Eduskunnalla on nyt mahdollisuus profiloida Suomi edelläkävijäksi eläinten hyvinvoinnissa. Toivomme eduskunnan tarttuvan tilaisuuteen. Eläinten pitkäaikainen paikalleen kytkeminen on kiellettävä poikkeuksetta. Eläinten kasvatus ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä on saatava loppumaan, mikä tarkoittaa turkistarhauksen ja häkkikanaloiden loppua. Kaikille eläimille on myös taattava oikeus kunnolliseen kivunlievitykseen ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädettävä pakollista”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Lain kokonaisuudistus käynnistettiin jo vuonna 2010. Lain ohjausryhmä ja työryhmä aloittivat työnsä vuonna 2012. Vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriö kertoi, että lain ohjausryhmä tulee todennäköisesti esittämään parsinavetoiden kieltoa. Seuraavana vuonna ministeriö tiedotti, että eläimen itseisarvo tulisi sisältymään lakiin. Näistä kumpikaan ei ole nyt toteutumassa.
Lakiesityksen oli alun perin määrä valmistua vuonna 2014 ja mennä eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015. Vuonna 2015 Sipilän hallitus kirjasi kuitenkin hallitusohjelmaansa, ettei maataloudelle säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Eläimiä ei mainittu ohjelmassa lainkaan.

Animalia ja SEY avasivat Eläinlaki-kampanjan ja -vetoomuksen alkuvuonna 2016. Lain käsittely on venynyt ja siirtynyt useaan otteeseen vuosien aikana.

Kampanjaa on tukenut tuhansien kansalaisten lisäksi joukko tunnettuja suomalaisia julkisuuden henkilöitä. Kampanjan suojelija on kirjailija Laura Lindstedt. Tukijoihin kuuluu muun muassa artistit Abreu, Musta Barbaari ja Anssi Kela, kirjailijat Risto Isomäki ja Katja Kettu sekä toimittaja Mirja Pyykkö. Myös lukuisat järjestöt, kuten Luonto-Liitto, Maan ystävät, Viipurin koirat ja Taideyliopiston oppilaskunta, ovat tukeneet kampanjaa.

Lisätiedot:

Mai Kivelä
Animalian toiminnanjohtaja
puh. 050 384 5072
mai.kivela(at)animalia.fi

Kati Pulli
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja
puh. 050 371 2740
kati.pulli(at)sey.fi