Eläinlain esitys on pettymysten sarjan päätös – kansalaismielipiteen yli käveltiin

Eläinlain esitys on pettymysten sarjan päätös – kansalaismielipiteen yli käveltiin

Valtioneuvoston julkaisema esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista jättää monet keskeiset eläinjärjestöjen vaatimukset toteuttamatta. Turkistarhaus säilyy ennallaan, parsinavettoja ja porsitushäkkejä ei kielletä, kaikki eläimet eivät saa oikeutta jatkuvaan juomaveteen, ja kissojen tunnistusmerkintäpakko jää toteuttamatta. Vaatimuksilla on yli 100 000 Eläinlaki-vetoomuksen allekirjoittaneen kansalaisen tuki. Esitys ei myöskään ota kunnolla huomioon laista jätettyjä lähes 400 lausuntoa.  

”Lainvalmistelu on ollut sarja pettymyksiä, kun monet maltillisetkin tavoitteemme ovat joutuneet vastatuuleen. Osa lain kohdista näyttää pikemminkin tehomaatalouden lobbareiden kuin eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kirjoittamilta. Eläinten liikkumisen rajoittaminen kääntymisen estävillä häkeillä ja parsilla perustellaan hyvin kestämättömästi, vaikka kyseessä on merkittävä eläinsuojelullinen ongelma”, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä toteaa. 

Lakivalmistelussa eläinjärjestöt ja muut asiantuntijat ovat osallistuneet muun muassa ohjausryhmätyöskentelyyn, mutta monet tärkeät uudistukset on jätetty tekemättä asiantuntijatiedosta huolimatta.  

”Nautojen liikkumistarve patoutuu, kun niitä pidetään parteen kytkettynä. Turkiseläimille ja sioille häkki on erittäin huono ympäristö toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Me tiedämme kaiken tämän, mutta säädämme lakeja, jotka ohittavat ne olankohautuksella”, Kivelä ihmettelee. 

Eurobarometri vuodelta 2016 osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat muuttuneet kaikista tutkituista Euroopan maista eniten eläinten hyvinvoinnille myötämieliseen suuntaan. Suomalaisista 90 prosenttia haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan paremmin. Luku on kasvanut 23 prosenttiyksikköä vain 10 vuodessa. Animalia katsoo, että lakiesitys ei kunnianhimoltaan vastaa tätä kehitystä. 

Poikkeukset vesittävät hyvän tarkoituksen 

Animalia on tyytyväinen muun muassa lakiesityksen sisältämään pakolliseen kivunlievitykseen kivuliaissa toimenpiteissä, koirien pakolliseen tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin sekä eläinjalostukseen asetettuihin tiukennuksiin. Laki on selkeästi kirjoitettu ja siinä määritellään eläinten hyvinvointi aiempaa perusteellisemmin. Eläinten kiinni pitämisen salliminen parsissa ja kääntymisen estävissä häkeissä on kirjattu lakiin poikkeuksena. 

”Näitä poikkeuksia ei voida perustella nykyaikaisen eläimiä koskevan tutkimustiedon puitteissa. Ne pitäisi ehdottomasti jättää laista pois. Lakiin tulleista lähes 400 lausunnosta monissa huomio kiinnittyi juuri näihin niin sanottuihin poikkeuksiin, jotka kuitenkin koskevat satoja tuhansia eläimiä joka vuosi”, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen muistuttaa.  

Seuraavaksi työ jatkuu lain eduskuntakäsittelyn parissa. Animalia vetoaa eläinten oikeuksista välittäviin edustajiin, että nykyistä lakia ei hyväksyttäisi. Yli 100 000 suomalaisen allekirjoittama Eläinlaki-vetoomus luovutetaan eduskunnalle 17. lokakuuta. Animalia haluaa muistuttaa kansanedustajia, että eläinten hyvinvointi ja oikeudet ovat tärkeä poliittinen kysymys suomalaisille eivätkä ne saa jäädä tuottajajärjestöjen vaatimusten jalkoihin.  

”Eläinten oikeudet eivät voi koskaan täysin toteutua tehomaatalouden piirissä, mutta eläinten oloja pitää silti parantaa niin kauan kuin tuotantoa jatketaan. Eduskunnan on syytä ottaa eläinten asia huomattavasti esityksen laatinutta hallitusta vakavammin”, Lahtinen vaatii. 

Yli 100 000 nimeä kerännyt vetoomus kunnianhimoisen eläinlain puolesta luovutetaan eduskunnalle 17.10.2018.

Lisätietoja:

Mai Kivelä 
Animalian toiminnanjohtaja
050 384 5072
mai.kivela@animalia.fi 

Veikka Lahtinen 
Animalian kampanjavastaava
040 490 5575
veikka.lahtinen@animalia.fi