Taitavat kalat

Taitavat kalat

On toivottavaa, että tulevaisuudessa kaloja ei arvotettaisi pelkästään esimerkiksi niiden taloudellisen merkityksen tai maistuvuuden perusteella tai sen mukaan, miten niitä parhaiten pyydystetään. Kaloilla on paljon muitakin hienoja ominaisuuksia. Myös Suomen vesissä uivilla kaloilla on talenttia! 

1. Isällinen kolmipiikkikoiras

Eläinmaailmassa on harvinaisempaa, että koiras huolehtii jälkeläisistään. Poikkeuksen tekee kuitenkin vesissämme uiva kolmipiikkikoiras. Se rakentaa pesän, hoivaa poikasia ja suojelee niitä saalistajilta.

Koiras rakentaa pesän viemällä suullaan tietystä kohdasta hiekkaa pois. Se täyttää syntyneen painauman vesikasveilla. Lopulta kala tunkeutuu pesän läpi muodostaen tunnelin.

Koiras houkuttelee pesään naaraita kutemaan värikkään kutuasunsa ja rytmikkän -tanssinsa avulla. Se myös ajaa kilpailevat kosiskelijat pois. Koiras tökkii naaraan pyrstöä, jotta se laskisi pesään mätimunansa ja houkuttelee seuraavan naaraan pesään. Hedelmöitettyään munat koiras jää hoitamaan ja vartioimaan kehittyvää mätiä.

Kolmipiikkikoiras huolehtii poikasista niiden elämän alkutaipaleella. Isällinen kolmipiikki esimerkiksi ottaa liian kauas lähteneet poikaset suuhunsa, ja vie ne takaisin pesään.

2. Persoonallinen saimaannieriä

Kalayksilöt ovat persoonia! Tämän osoittaa muun muassa Helsingin yliopiston dosentti Heikki Hirvosen johtama tutkimus saimaannieriän poikasten pedonvälttämiskäyttäytymisestä.

Kalanpoikasilla on synnynnäinen kyky välttää petokaloja. Tutkimuksessa selvisi, että yksilöt varoivat petoja eri tavoin. Eräät saimaannieriän poikaset olivat varuillaan heti petokalan saapuessa, eivätkä ne olleet luonteeltaan kovin aktiivisia. Toiset taas lähestyivät uhkarohkeasti petokaloja ja olivat muutenkin reippaita.

Kalayksilöiden välillä havaittiin siis synnynnäisiä persoonallisuuseroja. Myös ihmisillä ja muilla nisäkkäillä sisäsyntyinen luonne määrittää toimintaa vaaran uhatessa. Osa taistelee, osa pakenee ja osa lamaantuu.

Tutkimuksessa havaittiin persoonallisuuserojen vaikuttavan myös siihen, miten kalanpoikasen oppivat. Esimerkiksi heikosti petoja välttävien kalojen kykyjä voitiin parantaa oppimisen avulla. Harjoittelun havaittiin kuitenkin parantavan kaikkien poikasten kykyä välttää saalistajia.

Kaikesta huolimatta synnynnäinen reaktio saalistajiin säilyi taustalla voimakkaana. Kuten ihmisillä, myös kaloilla hermoston kytkennät ovat varsin pysyviä, minkä johdosta synnynnäinen persoonallisuus säilyy pitkälti läpi elämän. Näin pystymme ainakin osittain ennakoimaan kalojen reaktioita uhkatilanteisiin.

3. Yhteisöllinen silli

Sillit tekevät yhteistyötä esimerkiksi petokalojen välttämisessä. Ne uivat kepeästi synkronoiduissa parvissa, mikä parantaa yksilöiden turvallisuuta. Uimalla lähekkäin sillit näyttävät myös suurelta kokonaisuudelta. Lisäksi ne välittävät parvessa toisilleen tietoa, joka auttaa niitä pakenemaan saalistajien kynsistä.

Kalaparvi on kuin suojamuuri. Silliparvella onkin petokalan pakenemista varten oma tekniikka, jonka avulla ne hämäävät saalistajaa. Vaaran uhatessa parvi muuttaa muotoaan. Sillit eroavat kahteen ryhmään, ja ryhmät uivat nopeasti saalistajan molemmille puolille. Sillit järjestäytyvät lopulta pedon taakse. Jos saalistaja kääntyy, toistavat sillit saman kuvion uudestaan.

Silliparvi pysyy koossa myös pimeässä. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että sillit ääntelevät parven muille kaloille päästämällä ilmaa peräpäästään erimittaisina jaksoina. Kalat eivät siis ole mykkiä!

4. Tuoksutteleva mutu

Vedenpinnan alla tuoksutaan! Eräät kalalajit viestivät toisilleen lähettämällä tietoisesti hajusignaaleja. Näitä kemikaaleja käytetään muun muassa oman lajin yksilöiden tunnistamiseen ja kutukumppanin valintaan.

Esimerkiksi mutun elimistö tuottaa feromoneja, joita se voi myös käyttää varoitussignaaleina. Ne laukaisevat toisissa saman lajin yksilöissä pako- tai suojautumisreaktion. Nämä hätäsignaali syntyvät kudosten rikkoutuessa, jos mutu esimerkiksi joutuu petokalan hampaisiin.

Jos mutua uhkaa vaara, se erittää varoitusainetta veteen, mikä saa mutun lajikumppanit hätääntymään ja pakenemaan petoa. Feromoni on toimiva viesti vaarasta myös pilkkopimeässä. 

5. Nuuhkiva lohi

Useilla kalalajeilla on hyvä hajuaisti. Kaloilla hajuaistinsolut ovat sierainkuopissa, joita vesi ja kemialliset yhdisteet huuhtelevat. Näin kalat saavat hajukokemuksia ja löytävät esimerkiksi ruokaa.

Hajuaistia käytetään myös apuna suunnistamisessa. Erityisesti lohella on tarkka hajuaisti. Se tekee nimittäin pitkiä merivaelluksia ja palaa vuosien päästä takaisin syntymäjokeensa kutemaan hajun perusteella. Vaellus voi olla jopa tuhansia kilometrejä pitkä! Reitin varrella kala rekisteröi veden kemiaa, ja se pystyy suuntaamaan takaisin kotijokeensa hajun perusteella.

Kotijoen löytääkseen lohen arvellaan käyttävän myös maapallon magneettikenttää avukseen suunnistamisessa, ainakin merellä. Kotijoen magneettikentän voimaviivat piirtyvät mentaaliseksi kartaksi kalan aivoihin. Näin lohi voi tarkistaa sijaintinsa merellä ikään kuin kartan avulla. Hajuaistimukset ovat kuitenkin sitä ratkaisevampia, mitä lähemmäksi eläin tulee kotiseutuaan.

Kuvitus: Eve Kajander

Teksti: Annu Piensoho

 

Piditkö lukemastasi? Tue työtämme ja uusia keskustelunavauksia ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi! Ilman yksityishenkilöiden tukea emme voisi edistää eläinten oikeuksia. Kiitos, että olet mukana!

 

 

 

 

 

Lähteet:

Balcombe, Jonathan. 2016. What a Fish Knows.

Huttunen, Elsi. 2003. Kaleva-lehti. Lohet palaavat meriltä kotiin.

Leskelä, Ari. 2003. Kalantutkimuspäivät 2003. Kalavesien hoidon uudet tuulet.

Mielonen, Matti. 2013. Helsingin Sanomat. Lohi löytää magneettikentän avulla kotiin.

Paavilainen, Maija. 2004. Tiede-lehti. Sinttikoulussa reputtaneet syödään

Pitkänen, Vappu. 2011. Turun Sanomat. Pierut pitävät sillit ruodussa.

Rantanen, Kalevi. 2015. Helsingin Sanomat. Suomalaistutkijat opettavat kasvatuskaloja pärjäämään vapaina.

Telkänranta, Helena. 2018. Tiede-lehti. Kalojen kyvyt yllättävät.

Telkänranta, Helena. 2007. Tiede-lehti. Missä särki, siellä järki.

Tieteen Kuvalehti. 2013. Magneettikenttä opastaa lohen kotijokeen.

Tieteen Kuvalehti. 2011. Miksi kalat eivät törmää toisiinsa parvessa?

Torniainen, Jyrki, Kytöviita Minna-Maarit & Haimi, Jari. 2017. Kesisuomalainen. Kaloilla on hyvä hajuaisti.

Yle Areena. 2016. Tanssivat kolmipiikit. Radiolähetys.

Yle Uutiset. 2011. Kirjolohen muisti yltää kuukausien taakse.